HEVOSEN LUONNONMUKAINEN/ KOKONAISVALTAINEN HOITO
Jokainen meistä hevosihmisistä haluaisi hoitaa hevosiaanmahdollisimman hyvin. On hyvä, että nykymaailma tarjoaa erilaisia tiedostoja jatietolähteitä hevosten hoidoista. Kuitenkin runsas tietotulva saattaa yllättää ja jopa peittää alleen sen mikä kuitenkin olisi luontaisinta, nimittäin puhdas maalaisjärki.
Tämän sukupolven hevosihmisillä taitanee olla hyvin niukalti enää niitä isoisiä ja -äitejä jotka taisivat vanhan hevosmiestaidon. Osasivat lukea hevostaan ja hevonen omistajaansa. Kallisarvoinen isältäpojalle tieto on hukkunut sukupolvien kasvaessa nykymaailman vaatimustasolle. On ehkä unohdettu maalaisjärki, luonnon arvostaminen tai ymmärtäminen. Tai ehkä olemme vain itsekkäitä ajatellessamme, että hevosen luontainen elämän tyyli olisi voinut muuttua oman evoluutiomme mukana.
Eihän ihminen itsekään pysy mukana kehityksen kanssa. Ruokavaliomme ja elämän tyylimme ovat muuttuneet radikaalisti sadan vuoden aikana, kehomme ei. Seurauksena kehityksestä ovat lisääntyneet ylilihavuudet, sydän sairaudet, psyykkiset ongelmat (jotka taitavatkin olla kärjessä kansansairauksien listalla). Samoin on käynyt hevosten. Niiden elämä on turhan usein rajoitettua ulkoilun, liikunnan, ravinnon ja luontaisenkaltaisen laumaelämän tiimoilta. Psyykkiset vaivat, suolistovaivat ym. ovat lisääntyneet hevosten keskuudessa, eikä se liene enää uusi uutinen. Harvalla meillä on enää mahdollisuus antaa rakkaille luontokappaleille niille luontaisen kaltaista elinympäristöä.
Itse sain muutamia vuosia sitten, ehkä elämäni parhaan tilaisuuden sijoittaa hevoseni hyville laidunmaille. Samalla kehittyi ajatus hevosten kasvilääkinnästä, fytoterapiasta. Siihen halusin lisätä mukaan luontaisen hevoshoidon kokonaisuutena. Hevoset laiduntavat ja asuvat täällä Vammalassa, Tyrvään Pyhän Olavin kirkon maisemissa. Laidunmaat ovat perinnebiotooppia: hakamaita, niittyjä, metsikköä, rantaa. On tasaista ja mäkistä. Rauhallisella alueella laiduntavat myös lampaat yhdessä hevosten kanssa sulassa sovussa. Tilan lähettyvillä on myös muita eläimiä ja maalaisidylliä parhaimmillaan. Tässä kohtaa on kuitenkin hyvä muistuttaa, että ei pidä erheellisesti luulla hyvän hevosmiestaidon olevan sitä, että hevonen ns. jätetään laiduntamaan ulos oman onnensa nojaan ja antaa sen nauttia luontaiseduista. Jokaisen tulisi tietää mitä laidunmaat sisältää, minkälaista kasvillisuutta siinä on, maaperän mineraalivarat ynm.
Vaikka laidun olisikin suuri, se saattaa olla hyvinkin ravinneköyhä tai yksipuolinen kasvillisuudeltaan. Puhumattakaan ns. takapihoista joissa usein mm perheen harrastehevonen laiduntaa. Myöskään viljellyt laidunmaat (heinäntekomaat) eivät ole yhtä monipuolisia kuin luonnonvarainen, monipuolinen maa. Myös ympäristöhuolto tulee ottaa huomioon. Varsinkin suurempi lauma jättää nopeasti kuormittain lantaa laidunmaille, joka puolestaan muuttaa maan happamuus arvoja, lisää bakteerikantaa jne. Myös laidunmaiden jakaminen takaa kasvillisuuden normaalin kasvun ja antaa maille myös lepomahdollisuuden laidunnuksesta. Olen omin silmin saanut nähdä kuinka hevonen muuttuu saadessaan olla lauman kanssa, hyvällä laidunmaalla. Kuinka eri kasvit hoitavat niitä sisäisesti ja ulkoisesti. Luonto on rikasta ja antoisaa. Vanha ruunamme on nuortunut ja virkistynyt, tuhat kertaa olen saanut kuulla kuinka sitä luullaan uudeksi hevoseksi. Siitä ja muista muutoksista voisin kirjoittaa vaikka romaanin, mutta se tapahtukoon muulloin. Nyt haluan vain jakaa oman ajatusmaailmani ja tapani hoitaa hevosia muillekin. En käytä ruokinnassa muita kuin luonnontuotteita. Mikäli teollisin menetelmin tehtyä rehua annetaan on se 100% luonnontuotetta.
Luonnontuotteisiin kuuluu myös Kristallisuola jota käytän.Tavallinen ruokasuola kun on elimistölle myrkkyä (suolan käytöstä kerron lisää omilla netti sivuillani). Ylimääräisiä kivennäisiä ei ole tarvinnut antaa sen paremmin kuin muitakaan hiven ynm lisäaineita. Valitsemalla erilaisia kasveja saan hevosen ateriasta kattavan. Meidän hevoset ovat harrastekäytössä joten ateriamäärät ovat pienempiä kuin esim. työtä tekevillä hevosilla. Vaikka tämä on vain yksi hoitomuoto ja tiedän että jotkut ihmiset pitävät mm kasvihoitoa hömppänä ja turhana, haluan kuitenkin kertoa että erittäin pahasti sairaana ollut ruunamme parani täysin pahasta puhkurista. Vaivoja on saatu kuriin myös muilla hevosilla ja ennaltaehkäisevänä hoitona fytoterapia on ollut meille asia josta emme aio luopua. Ymmärrän täysin ,että useimmilla ei ole mahdollisuutta ravinnerikkaisiin laidunmaihin tms. Mutta ravintoon on hyvä mielestäni vaikka lisätä yrttejä kulloiseenkin vaivaan. Eikä niitä vaivoja tarvitse edes olla.
Se voi olla oiva lisä elämäntapa ruokinnassa, ynm hoidossa. Koska sain huomata asian tuovan pelkkää hyvää hevosillemme, rohkaisin mieleni ja tein mm nettiin oman sivun, jossa kerron asiasta myös muille. Olen keränyt kasveja, kuvannut niitä, myös myrkyllisiä kasveja etsinyt. Ylläpidän keskustelupalstaa, jossa yritän parhaani mukaan auttaa ihmisiä kysymyksineen. Asiat koskevat ruokinnasta haavahoitoon ja kaikkea siltä väliltä. Päivitystä ja lisäystä mm kasvistoon tapahtuu pikkuhiljaa. Usein tuntukin, että kasvilääkintään tai luonnonaineisiin turvaudutaan vasta kun ei enää muu keino auta. Vaikka se olisi mielestäni luonnollisin tapa auttaa luontokappaletta. Pitää kuitenkin muistaa, että itse arvostan suuresti eläinlääkäreitä ja nykylääketiedettä, mutta kaikki on kuitenkin saanut alkunsa luonnosta.
MIHIN YRTTIHOIDOT SITTEN PERUSTUVAT?
Kasvihoitojen tavoitteena on kohottaa ja ylläpitää terveyttä, ehkäistä ennalta erilaisia terveysongelmia ja sairauksia sekä hoitaa sairauksia kuureina tai ensiapuna. Kasvit vahvistavat ja suojaavat kehoa kivennäis- ja hivenaineillaan, vitamiineillaan ja vastustuskykyä kohottavilla, desinfioivilla, antibakteerisilla tai antiviraalisilla aineilla. Kasvit myös vilkastuttavat tai hidastavat elimistön aineenvaihdunta reaktioita. Ne elvyttävät ruuansulatusta, ruuan hyväksi käyttöä ja aineenvaihdunnan jätteiden poistamista elvyttämällä erityselinten toimintaa. Elimistössä muodostuvista tai kehon ulkopuolelta tulevista myrkyistä eli toksiineista vapaa, puhdas elimistö on virkeä ja elinvoimainen. Siten yrttikuurit ovat tärkeitä ennaltaehkäisevinä ja parantavina hoitoina. Myös täysipainoinen, yrtti/ kasvipitoinen ravinto takaa elimistön hyvinvoinnin.
KASVI- JA YRTTILÄÄKINTÄÄ KÄYTETÄÄN PALJON YHDISTETTYNÄ MUIHIN HOITOMUOTOIHIN. mm.
* Homeopatian tukena * Bach-kukkaterapian tukena * Fysikaalisten hoitojen/ hierontojen ja jäsenkorjausten tukena * Antibioottikuurien/ synteettisten lääkekuurien tukena
YRTTI- JA KASVILÄÄKINTÄ ON KOKONAISVALTAISTA JA MONIMUOTOISTA
* Hengitystie vaivoihin * Iho-ongelmiin * Ruuansulatuskanavan hyvinvointiin * Eri elinten vaivoihin * Luuston kuntoon * Hiukset, karvat, kynnet, sarveisaineet * Hermostoon * Sydän ja verenkiertoon * Lihaksisto * Ikääntymisen tuomat ongelmat * Allergiat Ym.
Yrttejä voi käyttää sekä sisäiseen että ulkoiseen käyttöön, erilaisina muotoina. Hauteina, kääreinä, voiteina, liuoksina ynm.
OVET AUKI MAAILMALLE
Olen saanut hienosti ovia auki ulkomaille, olen kertonut suomen luonnosta ja sen harvinaislaatuisista kasveista, joita me voimme hyödyntää. Samalla saan kuulla kuinka muualla hoidetaan luonnonmukaisin keinoin hevosia. Englannissa osataan hyödyntää hyvin erilaisia yrttejä ja kasveja. Irlannissa ja Unkarissa on perinne kulkenut hyvin sukupolvelta toiselle ja hevosmiestaito on jo äidinmaidossa. Kunpa voisin sanoilla teille kertoa kuinka hieno elämäntapa tämä on. Nyt vasta ymmärrän mitä tarkoitetaan sanonnalla, ollaan osa luontoa.
(kuva Norjasta)
Meillä on valtava kansalaisaarre ympärillämme, luonto ja sen antimet. Oma maa mansikka, muu maa mustikka.
Jos muissa maissa käytetään nosana normaalia elämää eukalyptuspuuta, pirunkouraa tai merilevää niin meillä on metsien marjat, jäkälät ym. omat eksoottiset lajit. Sielu ja ruumis lepää kun kerään luonnosta kasveja, kuivaan niitä ja säilön eri menetelmillä. Joskus miehenikin tuskailee keittiön pursutessa kuivattuja hedelmiä ja kasviksia, kukintoja ja juurakkoja. Viimekesänä(2007) ulkosaunamme oli nokkosten kuivaamiseen pyhitetty pyhäkkö. Vanha hirsirunkoinen tallirakennus on saanut jo useaan otteeseen kunnon tervakerroksen. Kas kun en ole vielä kutonut nokkosesta itselleni housuja. Ehkäpä näin aikuisena alkaa elämää katsoa eri silmin, tuntuuko nyt vasta että olemme osa luontoa? en ehkä aiemmin osannut ajatellakaan luontoa auttavana muotona, vaikka luonnossa olen lapsesta asti elänyt. Vaikka sanotaan että :Kel onni on sen onnen kätkeköön, niin tässä tapauksessa en halua onneani kätkeä, vaan jakaa sen teille.
ENTISAJAN KONSTIT
Muistaako joku vielä vanhanaikaisia konsteja hoitaa sairauksia/ vaivoja? Nykyajan haavahoitoihin on alettu ottamaan mukaan erilaisia entisajan hoitokonsteja.
- Märkiviin haavoihin laitetaan tomusokeria vetämään mätä haavanpohjasta pois, tai atoopikko saattaa saada vesialtaassa ns. ihohoitoa ihonsyöjä kaloilta, madoilta.
- Hiuksia voidaan pestä kananmunalla tai oluella. ynm.
- Entisaikaan ihmisten omista eritteistä käytettiin mm. virtsaa, nykyajan ihmisestä se tuntuu vastenmieliseltä. Se kuitenkin oli metsämiehen ja soturin lähin steriili huuhtelumainen. Nykyisenkin tietämyksen mukaan virtsahapot vaikuttavat haavainfektioita estävästi. Ennen vanhaan käskettiinkin suorasukaisesti miehiä “kusemaan haavoihin”.
- Kotieläinten lantaa käytettiin märkäpaiseiden hautomiseen.
- Lampaantalia käytettiin voiteena ihottumiin, hiertymiin ja pihkalaastareiden tekoon. (nykyään onkin enää harva ihorasva joka sisältää lanoliinia eli lampaantalia. mm Decubal)
- Hunajaa käytettiin vilustumistauteihin ja ulkoisesti ihottumiin ja palohaavoihin.
- Hämähäkinverkkoja käytettiin verenvuodon tyrehdyttämiseen. Käytettiin myös sisäisiin verenvuotoihin laittamalla leivän päälle seittiä tai sokerinpalaan. mm synnytysverenvuotoihin.
- Muurahaisia on käytetty kihtilääkkeenä viinaan liotettuna.
- Etikkaa käytettiin kääreinä päänsärkyyn, ruhjevammoihin ja nyrjähtäneille jäsenille. Kotieläimille hierottiin etikasta tehtyä liuosta karkoittamaan syöpäläisiä.
- Koivunhiiltä vatsatauteihin.
- Saippuaa ulostuslääkkeksi.
- Suolaa on hierottu puhdistamaan haavoja ja hyönteistenpuremia. Myös kurkkukipuun käytetty kurlausvetenä.
*******************************
HEVOSEN LUONNONMUKAINEN RUOKINTA TERVEYDEN JA VASTUSTUSKYVYN YLLÄPITÄMINEN YRTEILLÄ
Hevosen elinolot ovat muuttuneet nopeasti. Vaikka hevonen ei eläimenä ole muuttunut satoihin vuosiin, niin elinolosuhteet ovat muuttuneet viimeisen 50 vuoden aikana huomattavasti. Sopeutuminen nopealla aikavälillä on vaativa tehtävä luontokappaleelle, kun siihen ei meinaa kyetä edes ihminen, joka tuota nopeaa elinolojen muutosta on itse aiheuttanut.
(kuva Norjasta)
Maamme historiassa hevosilla on ollut tärkeä rooli ja hevosten hyvinvointiin sekä työkykyyn perustui maatilojemme vauraus ja tuotantokyky. Viljan viljely oli aikoinaan pääasiallinen maatilojen tuottava elinkeino, lehmiä pidettiin vain kotitarpeiksi ja tuottamaan lannoitetta viljapelloille. Sodan loputtua maassamme oli yli 400 000 hevosta, vaikka paljon hevosia menehtyi sodassa sekä jäi tai annettiin Venäjän puolelle. Heinän viljelyllä on lyhyt historia. Heinää ei varsinaisesti viljelty maassamme ennen sotia, vaan kotieläimille kaadettiin luonnonniittyjä sekä joutomaita. Lehmät laidunsivat lehtohaoissa tai järvien rannoilla. Sotien jälkeen kun heinänviljely alkoi yleistyä, niin leipävilja sai väistyä. Karjan pito helpottui kun heinän tarjonta lisääntyi. Maatalouden suunta alkoi kääntyä karjataloudeksi, ja maidontuotanto lisääntyi. Lypsykarjan tarpeet alkoivat määrätä heinän laatua ja tarvetta.
HEVOSET KÄVIVÄT TARPEETTOMIKSI
Kun traktorit valtasivat maatalouden työt itselleen, niin hevoset kävivät ”arvottomiksi”. Hevoskanta romahti lyhyessä ajassa alle 40 tuhanteen yksilöön 60-luvulla (eli vain 10 % jäi pääasiassa kotieläimiksi tai harrastekäyttöön). Hevosia ei enää arvostettu ja hevosten ruokaan ei kiinnitetty huomiota, koska hevonen ei ollut tässä maatalouskoneistossa enää tärkeä. Karjatalouden kehitys muutti tuolloin koko heinänviljelyn suunnan. Peltoja alettiin salaojittaa, ja nuo tuiki tärkeät yrttirikkaat ojien pientareet ja niityt alkoivat kadota. Samalla viljellyn heinän laatu alkoi muuttua enemmän maidontuotantoa ja karjataloutta palvelevaksi. Siirryttiin yksipuoliseen heinänkasvatukseen ja timotei alkoi vallata pellot. Maidon määrä (eli tuotos) piti kasvaa ja meijereitä syntyi kuin sieniä sateella, samalla maidon laadun piti tuolloin olla mahdollisimman rasvaista. Hevosten ruoka unohtui tässä tuotannon kasvun tiimellyksessä, eikä se ollut edes tämän kehityksen tavoite.
HARRASTEHEVOSEN TARPEET UNOHDETTU
Vasta viimeaikoina yhä useampi on huomannut saman, minkä vanhemmat hevosmiehet ovat ymmärtäneet jo pitkään, että tuo maidontuotantoa varten tehoviljelty vahva heinä ei ole aroeläimen ruokaa. Hevosen, joka on sopeutunut tuhansien vuosien saatossa kuivan ja köyhän heinän kuluttajaksi, sekä pienen mahalaukkunsa vuoksi ruokailemaan lähes kokoajan, kärsii suunnattomasti mahavaivoja johtuen liian vahvasta heinästä. Näille aroeläimille ei yksinkertaisesti sovellu sokeripitoinen ja yksipuolinen heinä.
Kaviokuumeet ja suoliston ongelmat ovat vaivoina kokoajan. Hevosten määrä on kasvanut viimeisten 30 vuoden aikana lähemmäs 70 000 yksilöön. Hevosurheilu on saanut mahtavat mittasuhteet lyhyessä ajassa. Hevosen arvostus, sekä hevosiin käytettävä raha on täysin muuttunut tuona aikana. Hevoset ovat etenkin lisääntyneet lasten ja nuorten ratsastusharrastuksen myötä perheiden ”lemmikeiksi”. Kuitenkin väliin on jäänyt sukupolvi tai kaksi, joilla ei ole enää perintönä tullutta tietoa hevosen hoidosta ja tarpeista. Nyt kuvitellaan, että 30 vuodessa tuo tuhansien vuosien geeniperimä ja lajiominaisuus olisi jotenkin muuttunut, ja hevosen tulee sulattaa elimistössänsä lehtevää, sokeri- tai valkuaispitoinen vahva heinä, lisättynä vielä kemianteollisuuden synteettisillä huonosti sulavilla kivennäisillä ja vitamiineilla. Kun ajattelet, että hevonen voi elää 30-vuotiaaksi, niin tuo vaatimus tarkoittaisi, että yhden hevosen elämän aikana sen ruuansulatusjärjestelmän tulisi muuttua samaa vauhtia tuotannon ja teollistumisen mukana.
Hevosen ravinnosta ovat kadonneet luonnon monipuoliset kasvit Kasvien eli yrttien vaikutus on edelleen tärkeää hevosille, geeniperimän ja lajiominaisuuden vuoksi. Hevoset käyttävät kasvien tarjoamasta ravintoarvosta hyväkseen kaiken tarvitsemansa, vitamiineista kivennäisiin, kun taas viljelty heinä ei voi näitä kaikkia tarjoa. Monet kaupunkitallien hevoset sekä raviratojen hevosasukkaat eivät saa enää maistaa herkkuja kuten voikukkaa tai nokkosta, puhumattakaan monista muista tärkeistä kasveista, jotka luonnollisesti ovat aikoinaan kuuluneet hevosen ravintoon. Heinän muuttuminen yksipuoliseksi ja teholannoitetuksi tuotteeksi, on tehnyt markkinoille tilaa monenlaisille lisävalmisteille. Mutta, välittävätkö näitä teollisuusvalmisteisia lisävitamiineja ja kivennäisiä tuottavat tehtaat todellakin hevosen terveydestä, vai toimivatko yksinomaan markkinatalouden ja rahapolitiikan ehdoilla. Kun hevosen omistajille tarjotaan enemmän ja enemmän tuotteita, jotka ovat ikävä kyllä useimmiten synteettisiä jäljitelmiä luonnon omista antimista..
NYKYPÄIVÄN AJATTELUA – kaikki tarvittava osataan tehdä teollisesti
Jo vuosia on ihmisiä opetettu, että tässä pillerissä on C-vitamiini ja tässä B-vitamiini jne. Mutta luonnossa ei missään ole tarjolla pelkkää C-vitamiinia tai B-vitamiinia. Kasvi joka sisältää C-vitamiinia, niin sisältää myös kaiken muun, mitä tarvitaan, jotta tuo C-vitamiini imeytyisi. Kun lääkäri sanoo, että virtsakivien tai yskän hoitoon auttaa runsas C-vitamiinin syöttäminen, hän ei tule ehkä tarkentaneeksi C-vitamiinin laatua. Hän on siinä oikeassa että C-vitamiini auttaa, mutta jos käytät tuohon hoitoon pelkkää C-vitamiini komponenttia kasvista eli askorbiinihappoa, niin asia mutkistuu. Tuo askorbiinihappo on puhdas eristetty osa todellisesta kompleksista C-vitamiini. Kun taas luonnollinen C-vitamiini kompleksi sisältää lisäksi P-, J- ja K- vitamiinit. Luonnollinen C-vitamiinikompleksi sisältää myös terrosenasea, eli kupari entsyymiä. Sitä tarvitaan hemoglobiinin muodostuksessa, ja ehkäisemään anemiaa. Kun rautakuuria suositellaan ehkäisemään anemiaa ja rauta tarvitsee imeytyäkseen C-vitamiinia, niin pelkällä askorbiinihapolla tuota raudan imeytymistä ei saada aikaan. Siksi monet turhat rautakuurit on hevosille syötetty ilman toivottua tulosta.
Luonto tarjoaa tässä esimerkiksi avuksi nokkosen, jossa kaikki tarvittava yhdessä ”paketissa”. Nokkonen sisältää luonnollista rautaa ja raudan imeytymiseen tarvittavat vitamiinit. Yrttien suhteen on siis vaikea määritellä, että käytetään yhtä kasvia vain B- ja E-vitamiinilähteenä, koska kasveissa tulee koko paketti. Saat myös kaikki muut kivennäiset ja hivenaineet samassa.
LUONNON KASVEISSA TERVEYTTÄ YLLÄPITÄVÄ VOIMA
Yrtit olivat luonnollinen osa aikoinaan eläinten ruokinnassa. Suomessa niityt joita käytettiin eläinten ravinnoksi, kasvoivat myös maitohorsmaa, takiaista, kamomillaa, siankärsämöä ja paljon muuta. Myös niitettiin ojienpientareet kallisarvoisista väinönputkista, mesiangervoista, mäkikuismasta, pajunversoista jne... Kun kuivaus tapahtui maassa lakona tai seipäällä, niin kaikki karkeampikin korsi ja vesat saatiin kuivaksi ja talteen ja kaikki kivennäiset ja vitamiinit oli näissä. Ja heinän säilönnässä käytettiin suolaa estämään homehtumista.
Näillä moninaisilla kasveilla oli erityisen tärkeä tehtävä, ne olivat luonnon omat lääkkeet talven varalle. Ylläpitivät vastustuskykyä sekä hyvää aineenvaihduntaa. Ne olivat elimistöä puhdistavia, sekä niistä hevoset saivat kaiken vitamiinin ja kivennäiset mitä tarvitsivat. Yrtit merkitsevät hevoselle samaa, kuin vihannekset ja hedelmät ihmisille.
MIKSI LUONNONMUKAISTA RAVINNETTA EI SITTEN OLE TARJOLLA?
Koska kasveja ei voi patentoida, eikä niille voi hakea yksinmyyntilupaa. Rehuteollisuus ja lääketeollisuus eivät voi näillä rahastaa. Lääketeollisuus laittaa miljardeja tutkimustyöhön kasvien vaikutuksista ja vaikuttavista aineista, ja tuo biokemia on tarkoin varjeltua tiedettä.
Kun opitaan tuntemaan kasvin vaikuttavat aineet, ja eristetään yksi kasvin komponentti, niin tämä sitten syntetisoidaan ja tuolle tuotteelle haetaan patentti. Sitten vaan laitetaan tehdas syytämään tuotetta markkinoille ja tehokas mainonta sen eriomaisuudesta. Kerrotaan kuinka hyvä ja elimistölle tärkeä on tämä tuotettu ”vitamiini” tai valmiste on ja miten helppoa sitä on ottaa suoraan tablettina ja täsmä annoksena. Nämä synteettiset vitamiinit ja kivennäiset voivat toimia alussa hyvin, mutta kun elimistön voimavarat eli varastot näitä muita tarvittavia aineita, joilla tuota keinotekoista tuotetta voidaan elimistöön imeyttää, ovat loppuneet, niin elimistön tasapaino alkaa horjua. Seurauksena tulevat monet puutostilat, sairaudet ja vaivat.
Hevosten elinympäristö ja vaatimukset ovat muuttuneet, mutta hevoset eivät. Hyvältä hevoselta vaaditaan:
- rauhallista luonnetta ja pitkämielisyyttä
- suorituskykyä ja tuloksia
- hyvää terveyttä ja kestäviä jalkoja
- helppoa käsiteltävyyttä ja oppimiskykyä
- sopeutumista muuttuvissa tilanteissa
- hyvää ja taloudellista rehunkäyttöä
- mahdollisimman vähän sairaspäiviä
Jokainen hyväksyy ja ymmärtää ihmisillä mielialan vaihtelut, sairaudet, muuttuneiden elämäntilanteiden aiheuttamat ongelmat sekä henkisen väsymisen ja jännitys- ja pelkotilat. Hevoselta, siis eläimeltä, odotetaan ja vaaditaan kuitenkin moitteetonta käytöstä ja rauhallisuutta joka tilanteessa. Halutaan perheelle tai lapselle hevonen, jolla voidaan turvallisesti harrastaa; jolla voi kuitenkin tarvittaessa kilpailla joten sen täytyy pystyä kilpailusuorituksiin ja olla terävä ja energinen tarvittaessa, kuitenkin toisaalta välillä täysin kokemattoman hevosharrastusta aloittelevan perheenjäsenen käsiteltävissä ja hallittavissa. Hevonen ei saisi pelätä mitään, eikä osoittaa käytöksellään epävarmuuttaan. Hevosen tulisi osata lukea omistajan ajatuksia ja yrittää täyttää kaikki odotukset joita sille on asetettu. Hevosen tulisi kohdata kaikki tilanteet rauhallisena ja luottavaisena, uudet koneet ym. ympärillä olevat härvelit, uudet omistajat, uusi talliympäristö, kilpailutilanteet jne. Hevosen omistajat eivät aina ymmärrä, että nykypäivänä hevosilla voi olla paljon pelkotiloja, ja tuo vaatimus hevosen käytöksestä on kohtuuton. Mutta siihenkin on luonto keksinyt ratkaisun, joka helpottaa sekä hevosen että omistajansa elämää. Luonnossa villinä kasvava Rohtovirmajuuri, on luonnon oma ratkaisu pelkotiloihin ja hevosen käytösongelmiin. Sitä on käytetty vuosisatoja ihmisten ja (sotatilanteissa) hevosten stressin ja ahdistuksen hoidossa.
TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDELLYTYS ON MOITTEETON SUOLISTON TOIMINTA
Kaikissa suoliston toimintahäiriöissä on mukana eriasteista hiivojen liikakasvua. Erilaisia suoliston toimintahäiriöitä aiheuttavat myös muut patogeeniset mikrobit kuten loiset, huonot bakteerit, homeet sekä virukset. Hiivojen liikakasvu on siten vain yksi osa tätä suoliston toimintahäiriöiden kenttää. Myös heinän sisältämä liika sokeri on edesauttaja tuolle hiivan hyvinvoinnille, joka on yleisesti syypää hevosten mahavaivoihin. Sokeri siis antaa hyvää kasvualustaa näille haitallisille mikrobeille.
Tähän ovat avuksi monet juuret, joiden sisältämä inuliini-hiillihydraatti, eli liukoinen kuitu, kulkeutuu sulamattomana paksusuoleen rasittamatta lainkaan insuliiniaineenvaihduntaa. Voikukan juuri, siankärsämön juuri, nokkosen juuri ja takiaisen juuri, sekä monet muut juuret sisältävät suolta hoitavia prebiootteja. Ne sitovat itseensä haitallisia mädättäjäbakteereita, jotka aiheuttavat tuota turvotusta ja ilmavaivoja, samalla kun ne lisäävät suolen hyvinvointia ja hevosen yleistä vireystilaa.
Monet hevoset yrittävät kaivaa ja syödä itse näitä juuria maasta, mutta samalla ne ikävä kyllä syövät hiekkaa tuhoisin seurauksin.
STRESSI SYYNÄ MONEEN ONGELMAAN
Hevosen suoliston tervehdyttämiseen tarvitaan usein myös olosuhteiden muutos. Hevosen mahalaukku on tilavuudeltaan pieni, ja hapanta ruuansulatusnestettä erittyy mahalaukkuun koko ajan. Jos ruokinta välit venyvät pitkiksi, niin hevonen sairastuu helposti mahahaavaan. Ruokailutilanteet tulisivat olla rauhallisia, säännöllisiä, ja että ruokaa annosteltaisiin pieninä määrinä ja useita kertoja päivässä. Tämä taas on monilla talleilla vaikea järjestää. Myös se aika jonka hevonen käyttää ruokailuun ja tunti ruokailun jälkeen, tulisi olla rauhallista aikaa. Ikävä kyllä, nykypäivän kiireinen ja tehokkuuteen satsaava yhteiskunta, asettaa paineita myös hevosille. Monesti hevonen joutuu ruokaillessaan katselemaan kun toisia hevosia viedään tai tuodaan käytävillä ja näin hevosen stressitaso nousee. Hevonen saattaa hotkia ruokansa, ja näin myös ruuansulatukselle tärkeän syljen eritys heikkenee.
Tuon tärkeän syljen tehtävä on tehostaa mahanesteiden vaikutusta ruoan pilkkoutumiseen ja tehdä ruokamassasta limaista, se myös laimentaa ruokamassaa mahahapoilta, kun ruoka jatkaa matkaa suolistoon. Koska ruoansulatusentsyymit ovat tärkeitä ruoan pilkkoutumisen kannalta, niin niiden eritys pitäisi olla taattu. Mutta jos sylkeä ei erity riittävästi ja ruokailutilanne on rauhaton, niin mahanesteet eivät toimi oikein. Se saa aikaan ruoansulatusongelmia.
Stressi kiihdyttää sympaattisen hermoston toimintaa ja se lisää sydämen sykettä sekä sydämen iskutilavuutta, näin verenkierto lisääntyy ja veren virtaus lihaksiin kasvaa. Samalla se rajoittaa verenkiertoa ruuansulatuselimistössä ja näin vaikeuttaa ruuansulatusta. Tästä johtuu, että stressi lisää ruuansulatushäiriöitä, sekä hidastaa ja haittaa myös kuonan poistumista elimistöstä. Mahanesteiden eritys sekä mahalaukun toiminta on hermostoperäistä, ja hermostojärjestelmää rentouttavilla yrteillä kuten kamomillalla, basilikalla, sitruunaverbenalla, nukulalla tai sitruunamelissalla on ruuansulatukseen ja mahantoimintaan positiivinen vaikutus.
KUN AINEENVAIHDUNTA MENEE SEKAISIN
Aineenvaihduntaa ovat ravinteiden sulattaminen ja hyväksikäyttäminen, jonka seurauksena tulee jätettä eli kuona-ainetta. Se poistuu (tai pitäisi poistua) luonnollisesti elimistöstä ulosmenoteitä pitkin. Kaikki ruumiin aukot poistavat kuona-aineita. Suolisto työntää kiinteän sulamattoman massan ulos, virtsatiet poistavat osan nestemäisenä ja siihen on sekoittunut veren puhdistuksen tuloksena tuotettu jäte, keuhkot poistavat käytetyn hapen jätökset eli hiilidioksidin, ihohuokoset poistavat hikoilun kautta lihaksien käyttämän maitohapon kuona-aineet jne. Kaikki kehon eritteet ajavat samaa asiaa, eli yrittävät poistaa kehosta kaiken sinne kuulumattoman ja pitää elintoiminnot puhtaina.
MAKSA on keskeisessä roolissa, sillä yksi sen tärkeistä tehtävistä on muuttaa kaikki kehon sisään tulleet myrkylliset aineet, sellaiseen muotoon, että ne siirtyisivät ilman ongelmia suoliston läpi ja ulosteen mukana pois. Tähän tehtävään maksa tarvitsee aminohappoja, joiden tehtävä on sitoa itseensä haitallisia myrkkyjä. Jos näitä myrkkyjen sitojia ei ole, niin myrkylliset aineet pääsevät takaisin verenkiertoon ja ajelehtivat kaikkialle elimistöön, lopulta sitten myös munuaisiin.
Maksa siis poistaa elimistöstä myrkkyjä sekä mm. hajottaa käytettyjä punasoluja, kuona-aineet siirtyvät sappinesteen mukana ruoansulatusjärjestelmään ja suolistoon. Hevosella ei ole sappirakkoa, siksi sappineste kulkeutuu suoraan ohutsuoleen. Mutta, jos suoliston seinämiin on muodostunut haavaumia tai syöpymiä, niin nämä myrkylliset kuona-aineet pääsevät vuotamaan takaisin verenkiertoon. Näin syntyy kierre joka pikkuhiljaa myrkyttää koko kehon.
Maksan puhdistaminen onkin erittäin tärkeää hyvinvoinnin ja terveyden kannalta. Maksaan kertyy elämän aikana monenlaisia myrkkyjä, ja säännöllinen maksan puhdistaminen olisikin jokaisen hevosen terveydelle elintärkeä asia. Luonnosta löytyy runsain mitoin monenlaisia kasveja tuohon tarkoitukseen. Erinomaisia ovat mm. Maarian-ohdake, kaunokainen, maarianverijuuri, siankärsämö, voikukka, nokkonen, kanerva ja takiaiset.
MUNUAISET ovat elimistön puhdistajat. Munuaisten kautta kiertää verta useita litroja tunnissa, ja munuaisiin suodattuu veren kuona-aineita. Veren mukana kulkeutuu liukenemattomia hiukkasia, jos suoliston huonon kunnon vuoksi, synteettisiä aineita on päässyt vuotamaan verenkiertoon. Nämä hiukkaset kasaantuvat munuaisten ohuisiin tiehyihin ja munuaisten toiminta alkaa heikentyä. Syntyneet virtsahapot eivät poistu enää riittävän nopeasti luonnollista tietä, vaan palautuvat takaisin verenkiertoon. Tämän seurauksena nesteitä ei poistu riittävästi munuaisten kautta, joka ilmenee raajojen turvotuksena; samalla saattaa nestettä kerääntyä myös keuhkoihin, josta merkkinä satunnainen yskähtely. Myös nivelet altistuvat kuona-aineiden aiheuttaville vaivoille ja hevoset saattavat kärsiä toistuvista nivelvaivoista. Niveltulehdus ei aina välttämättä ole rasitusperäinen, se saattaa olla myös jälkitauti tulehdukselle. Siksi munuaisten tehokas toiminta takaa samalla imunesteiden puhtauden ja toimivuuden, näin elimistön immuniteettisuoja vahvistuu.
Munuaisia voidaan puhdistaa syöttämällä hevoselle valikoituja yrttejä. Munuaiset puhdistavat verta sekä samalla imunesteitä, joiden puhtaus lisää elimistön vastustuskykyä sekä nivelten hyvinvointia. Hyviä yrttejä tähän ovat mm. Ahomansikanlehdet, Kataja, Kultapiisku, Koivu, Peltokorte ja Pihatähtimö.
KEUHKOT ovat myös yhtä tärkeä (munuaisten kanssa) elimistön puhdistajana. Kun happea siirtyy vereen ja kulkeutuu lihaksiin ja aivoihin, niin palamistuloksena syntyy hiilidioksidia. Keuhkojen hyvinvointi on suoraan verrannollinen myös hapensaantiin ja sitä kautta suorituskykyyn ja elimistön ”raikkauteen”.
Keuhkot ovat ainoa sisäelin, joka on jatkuvasti suorassa kontaktissa ulkoilman epäpuhtauksien kanssa. Talli-ilmassa olevat mahdolliset homeet ja muut itiöt, ilmansaasteet sekä pöly aiheuttavat keuhkoihin epäpuhtauksia ja altistavat tulehduksille. Tulehdukset ovat seurausta keuhkojen lymfanestekierron puutteellisesta toiminnasta, tai että lymfanestekierto keuhkoissa ei pysty puhdistamaan sinne kertyneitä epäpuhtauksia.
Keuhkojen lymfanestekierron tehokkuus on riippuvainen siitä, kuinka hyvin munuaiset toimivat, näin siis lymfanestekierto ja munuaisten toiminta ovat verrannollisia toisiinsa nähden. Mitä huonommin toimivat munuaiset, niin sitä epäpuhtaampaa on myös lymfaneste ja erityistesti keuhkojen alueella. Siksi tuo satunnainen yskähtely hevosella, saattaa siis olla oire munuaisten huonosta toiminnasta.
Hengitysteiden puhdistamiseen ja kroonisen hengitystievaivan hoitoon ovat seuraavat yrtit erinomaisia: Anis, Auringonhattu, Fenkoli, Hurtanminttu, Imikkä, Maahumala, Tulikukka vain muutamia mainitakseni. Samalla kannattaa kuitenkin huolehtia myös munuaisten toiminnan tehostamisesta.
IHO on hevosen suurin elin, sen pinta-ala on useamman neliönmetrin verran. Helposti sitä kuitenkin ajatellaan vaan jonakin suojakuorena elimistölle. Mutta iholla on tärkeä tehtävä aineenvaihdunnassa ja se osaltaan säätelee myös suola- ja nestetasapainoa. Ihoa voisi pitää yhtä merkittävänä erityiselimenä, kuten esim. keuhkoja jotka erittävät hiilidioksidia. Ihon tulisi siis ”hengittää”, eli olla kuin toiset keuhkot. Ihon ja karvan laadusta pystyy päättelemään hevosen terveydentilaa, erityisesti aineenvaihdunnan toimivuutta. Ihon reaktioissa, kutinassa ja ihottumassa on kysymys siitä, että joko kehossa syntyneet tai sinne ulkopuolelta kertyneet kuona-aineet pyrkivät ulos kehosta ihon läpi. Elimistö on siis ottanut käyttöönsä kuona-aineiden poistojärjestelmänsä viimeisen "varauloskäynnin". Kun maksa ja munuaisten toiminta on kuona-aineiden kuormittamana heikentynyt, eli luonnolliset ulosmenoreitit ovat ahtautuneet ja keuhkojen kautta kaikkien epäpuhtauksien poistaminen ei onnistu. Kun kuona-aineet eivät pääse riittävän nopeasti ja normaalilla tavalla pois kehon sisältä, ne siirtyvät lopulta ihon pinnalle. Ne aiheuttavat hevosen erittäin tuntoherkässä ihossa kutinaa ja reaktion, joka saattaa jopa muuttaa ihon solujen rakennetta ja häiritä ihon normaalia uusiutumista. Ihon vaivat poistuvat ja iho kuntoutuu, kun maksan ja munuaisten toiminta saadaan tehokkaammaksi. Kutisevalle iholle löytyy apua mm. seuraavista yrteistä: Kamomilla, Kehäkukka, Mäkikuisma, Piharatamo ja Pihatähtimö.
ELIMISTÖ TASAPAINOON,YRTTEJÄ PÄIVITTÄISEEN RUOKINTAAN
Kun sairaus on päässyt valtaan, ja hevonen voi huonosti, niin ollaan jo pahasti myöhässä terveyttä ylläpitävässä hoidossa. Sairautta hoitavat aina lääkärit, jotka tekevät diagnoosin. Vaikka yrttejä käytettäisiinkin lääkärin määräämän lääkityksen tukihoitona, tulisi siitä aina keskustella hoitavan lääkärin kanssa. Hoitaminen on aina vaikeampaa ja kalliimpaa, kuin ennaltaehkäisy. Siksi tulisi panostaa hevosen terveyden ylläpitämiseen, josta taas on vastuussa aina hevosen omistaja, ja tarjota hevoselle mahdollisuus pysyä terveenä. Monipuolisella ravinnolla joka koostuu suoraan luonnon omista antimista, on tärkein rooli terveyden hoidossa.
Hevosen terveydelle olisi hyväksi suorittaa kerran vuodessa tärkeiden sisäelinten puhdistus. Kahdenviikon mittainen maksan ja munuaisten puhdistuskuuri antaisivat paremmat lähtökohdat terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämiselle, sekä lisäisivät vastustuskykyä ulkoisia uhkia, bakteereja ja viruksia vastaan.
Myös loishäädöt voidaan suorittaa täysin luonnon itse tuottamilla kasveilla. Loishäätöihin suunnitellut lääkkeet ovat suhteellisen uusia markkinoilla. Samaan tehtävään on kuitenkin luonnolla omat niksinsä. Eivätkä suolistoloiset ole mikään uusi tulokas hevosten maailmassa. Nykyinen suunnaton kontrolloimaton loishäätöjen määrä kemiallisilla ja myrkyllisillä aineilla on sekä haitallista hevosille, mutta myös ympäristölle sekä vesistöille. Myrkyt siirtyvät lannan mukana ympäristöön ja imeytyvät luontoon. Luonnollisen loishäädön voi tehdä hevoselle turvallisesti vaikka kerran kuussa, antamalla esimerkiksi valkosipulia, koiruohoa tai kehäkukkaa viikon kuurina. (kehäkukka sekä koiruoho eivät sovellu kantava oleville tammoille) Lehtikuusen oksat sekä kuivatut Osmankäämin lehdet ovat erinomaisia loishäätöön ja turvallisia syöttää myös parinpäivän kuurina silloin tällöin. Heisimadon häätöön voi antaa hevoselle muutaman granaattiomenan. Loishäädön tarpeellisuutta voi aina kontrolloida lantanäytteillä.
VESI VANHIN VOITEHISTA
Olisi tärkeää myös kontrolloida hevosen veden kulutusta. Tämä jää nykyään helposti huomioimatta, johtuen automaattisista juomalaitteista, jotka ovat kyllä käteviä ja työtä säästäviä. Mutta helposti hevoselle pääsee salakavalasti kehittymään munuaisiin ongelmia, kun hevosen omistaja ei tule tiedostaneeksi vähentynyttä juomista. Elimistön jatkuva puhdistuminen tarvitsee runsaasti myös vettä! Veden lämpötilalla on myös merkitystä, se ei saisi olla jää kylmää, vaan lähemmäs kehon- lämpöistä, mielellään lähempänä 20 asteista. Hevosen tulisi juoda vähintään 40 litraa päivässä, että luonnollinen puhdistautuminen ja kuona-aineet lähtisi nopeammin liikkeelle.
YRTTISEKOITUKSILLA VOIDAAN VAIKUTTAA ELIMISTÖN TOIMINTAAN JA HOITAA HEVOSTA KOKONAISVALTAISESTI
Yrttihoidot ovat pitkäjännitteistä hoitamista. Tuloksia ei tule viikossa eikä kahdessa, sillä monesti ongelmat ovat seurausta vaivoista, joilla on myös pitkälle ulottuvat juuret. Kun aloitetaan kokonaisvaltainen hoito, niin elimistö täytyy puhdistaa kaikista kuona-aineista, jotta toipumiselle olisi edellytyksiä. Yrttihoidon vaikutukset näkyvät vasta viikkojen kuluttua. Kun elimistö alkaa toipua ja aineenvaihdunta jälleen palautuu normaaliksi, niin vasta silloin alkaa vitamiinit ja kivennäiset imeytymään oikein. Nopeammin on turha kuvitella näkyviä tuloksia, tai olettaa, että elimistöllä olisi voimavaroja hoitaa yksikohta kuntoon, jos koko monimutkainen koneisto on mennyt epäkuntoon.
Ennen koko puhdistusohjelman aloittamista, tulisi tarkastella hevosen elinympäristöä. Tuleeko jostain salakavalasti koko ajan jotain myrkkyä? Jos näin on, niin hyväkään hoito-ohjelma ei johda pysyviin tuloksiin. Jos tiedät jo muutenkin syöttäväsi heikkolaatuista heinää tai synteettisiä ravinteita; tai talli-ilma on huono, tallin katto tai seinät homekasvuston peitossa tai tallin ilmanvaihtojärjestelmää ei ole puhdistettu aikoihin. Onko tallilla kaivovesi, jonka laatua ei ole aikoihin tarkistettu. Toksisia aineita voi tulla myös paljon muistakin lähteistä juomaveden ja homeiden lisäksi. Esimerkiksi hyönteismyrkyt tai voimakkaat kemikaalit ja linimentit, joita imeytetään verenkiertoon litroittain hevosen elämän aikana. Monet turhat loishäädöt, rokotteet ja lääkeaineet, kaikki kerää myrkkyjä maksaan.
Yrttikuureilla voidaan auttaa hevosta selviytymään monista kiusallisista vaivoista, sekä yrtit sopivat useisiin sairauksiin tukihoitona kuten mm: - virtsakivet ja virtsaamisongelmat - kutina ja ihon hilseily sekä muut iho-ongelmat - ripuli ja ruokahaluttomuus - hiekansyöminen ja puupintojen järsiminen - yskä ja hengitystieongelmat - turvotus jaloissa ja niveltulehduskierre joka ei ole rasitusperäinen - mahan turvotus ja ilmavaivat - stressikäyttäytyminen - silmien toistuvat tulehdukset - lihaskivut ja – jännitykset - kaviokuume ja Tying up herkkyys - ähkyherkkyys - kiimaongelmat sekä käytösongelmat
Ennen lääketieteen jakautumista kahteen, ihmislääketieteen ja eläinlääketieteen haaraksi (joka on hyvin nuori tieteenala, Suomessa on vasta 40-luvun puolesta välistä lähtien aloitettu eläinlääkäreiden koulutus), hevosia hoitivat kengityssepät sekä kyläpuoskarit. Noista suoneniskennän sekä viinahauteiden ajoista ja monien hyvinkin julmien ja erikoisten hoitomenetelmien ajoista on kehitytty aivan eri tieteentasolle. Kuitenkin kasvien vaikuttavien aineiden tutkimus on edelleen ajankohtaista uusia lääkkeitä kehiteltäessä.
Kasvit omaavat kyvyn hoitaa ja parantaa, sillä se on luonnon oma järjestelmä ylläpitää elämää ja luonnon tasapainoa. Ilman tätä luonnon omaa järjestelmää, eläimet ja ihmiset olisivat kuolleet ja kadonneet maanpäältä jo ajat sitten erilaisten sairauksien vuoksi. Edelleen kasvilääkintä on tärkeä osa terveydenhoidossa suurella osalla ihmiskuntaa. Monien tärkeiden lääkkeiden alkuperä on kasvista lähtöisin, kuten maailman eniten myydyn, pajunkuoresta keksityn aspiriinin, tai edelleen toimivin ja paras lajissaan, kiinanpuun kuoresta valmistettu malarialääke.
(kuva Norjasta)
Suomen luonnossa on yli 200 erilaista erinomaista hoitavaa yrttiä. Myös ympäri maailmaa löytyy tuhansia yrttejä, joita käytetään monien vaivojen hoidossa, niin ihmisillä kuin eläimillä. Tätä luonnon tarjoamaa hoitovaihtoehtoa ei ihminen pysty koskaan keinotekoisesti jäljittelemään.
|