friisiläinen hevonen

Champion 2007 Janke Van Diphoorn "Janni". Om: Suvi Söderlund (Koikkalainen), Ahvenanmaa. Kuva: Friisiläinen.fi)

Friisiläinen hevonen on kotoisin Alankomaista,Frieslandista ns pohjoisesta provinssista. Se on Hollannin alkuperäisrotu,josta löytyy erilaisia merkintöjä varhaiskeskiajalta. Hyvin usein kuullaan kerrottavan myös siitä, kuinka Rooman valtakunnanhistoriassa ratsuväen hevosena olisi käytetty nimenomaan alkukantaista Friisin hevosta. Maalaukset ja kuvat, joita löytyi kuninkaallisten hovien seiniltä, kuvasi usein mustaa ja uljasta oria, jonka ratsastajana toimi kuninkaan oma sota ajan ritari.

Keskiajan friisien esi-isät muistuttavatkin hyvin paljon meidän nykypäivän friisiä. Joskin tyyppi eroja löytyy klassisen, barokin ja nyky sport mallin väliltä. Ensimmäisiä kertoja rodusta kerrotaan löytyvän kirjoitettua tietoa vuoden 1544 tienoilla, jolloin Saksalainen valtion päämies oli ratsastanut julkisesti Hollanista hankitulla hevosellaan. Tämä samainen hevonen kuului sittemmin sotapäällikölle, hevosen olemus herätti suurta kunnioitusta ja ihastusta sotilaiden keskuudessa ja friisiläinen tuli jäädäkseen sotaväen arvostettuna ratsuna.

Eräs kuuluisin ori oli nimeltään Phryso vuonna 1568.

1600 luvulla hevosia alettiin käyttämään ratsastuskouluissa, joissa harjoiteltiin haute ecolea, olihan nämä friisiläiset saaneet korkeaa liikettä aikoinaan perimänän Espanjan sotajoukkojen tuomien andalusialais oreilta ja sittemmin friisiläisestä puhuttiinkin "liian hyvä peltohevoseksi" ja se siirtyi korkeakouluratsuksi.

Perinteisestihän friisiläinen on valjakko-ja vaunuhevosena tunnettu rotu.1800 luvun maataloudessa hevosia omisti varakkaat maanviljelijät, jotka pyhinä valjastivat upean työhevosensa kauniiden gig- vaunujen eteen, ihmiset pukeutuivat kansallisasuihin ja viettivät pyhää arvokkaasti,työ viikot näyttivät aivan toisenmoisilta.

Rotu koki 1900 luvulla häviämis vaaran ja kantakirjassa oli vain muutamia satoja yksilöitä. hevosia risteytettiin sekaisin eri hevosten kanssa ja maatalouteen tuli työkoneet ja hevoset jäivät jalkoihin. 1960luvulla kuitenkin hevosesta kiinnostuneet ja sen arvon merkityksen ymmärtäneet ihmiset kehittivät pelastusohjelman ja pikkuhiljaa hevosia alettiin pitämään jopa "huvin vuoksi".Jalostus ohjelma pysyi erittäin tiukkana, välttäen sisäsiittoisuutta, edelleen seurataan hyvin tarkkaan sisäsiittoisuus prosenttia joka tulee olla alle 5%.

Friisiläinen on älykäs, nopea oppimaan, lojaali. Hyvä työmotivaatio, monikäyttöinen hevonen. Jalo ja herkkäsieluinen.Utelias, rohkea, aristrokraattinen olemus.Tyypillisiä, samoja piirteitä luonteesta löytyy oikeastaan kaikista "barokki hevosista". Askellus on erittäin korkeaa ja näyttävää, erityisesti ravi on askellaji joka arvostetaan. Myös emämaassaan hollantilaisille järjestetään omat ravikilpailut, joissa siis friisiläinen hevonen kisaa kuten missä tahansa ravilähdössä.

Rakenteessa hyvänä pidetään  näyttävää etuosaa, Harjan tulisi olla tuuhea, häntä pitkä. runsaat vuohiskarvat kuuluvat rodun ominaispiirteisiin, joskin yksilöeroja löytyy lähes tupsuttomiin. Ilmeikäs jalo pää, kaartuva kaula joka säteilee eleganttia. Korvat usein kohtaavat toisensa nipukoistaan ja sen kerrotaan olevan tyypillistä aristokraattisille roduille. Rungon toivotaan olevan sopuisa ja lihaksikas, vahva selkä,loiva lapa, syvä runko, laaja rintakehä.Jalat vahvat ja sääret kehittyneet. Liikkeessä toivotaan olevan "vapautta"laajuutta, korkeutta,ilmavuutta. Rehellisen ryhdikäs toisin sanoen. Korkeus on 160 cm siitä vähän alle ja sen yli. Tavoite väri syvä musta, pienet valkoiset merkit hyväksytään. Chestnut värigeeniä ei hyväksytä.

 

Rotu on siis kantakirjan omaava, tarkasti ja varjellen suojattu. Kantakirja KFPS (KoninklijkeVereninging Het Friesch Paarden Stamboek) perustettu 1879, yksi maailman vanhimmista rotujärjestöistä. KFPS:llä jäseniä on noin 14 000 maailmanlaajuisesti ja rekisteröityjä hevosia n 40 000. www.kfps.nl

 

 

Kantakirjan paperit takaavat rodun puhtauden ja suvun tunnettavuus on taattu. Jalostus on erittäin tarkasti valvottua. Jalostuksessa voidaan käyttää vain kantakirjan hyväksymää oria ja oriiden karsinta on äärettömän tiukkaa. Vuosittain Hollannissa esitetään oripäivillä reilu 800 oria ja näistä karsiutuu vain noin 4 yksilöä. Sanotaankin, että on suurempi arpaonni saada lottovoitto, kuin ori jalostuskäyttöön. oriit ovat siis todellakin valio yksilöitä, hinnat sen mukaisia. Tällä hetkellä jalostus oreja löytyy jo myös Ruotista ja Norjasta(www.stalmyhre.no)

Keuring eli kantakirjanäyttely on tilaisuus joissa hevosia voitarjota kantakirjaan, arvostellaan oriit ja tammat sekä varsat ja myös ruunat. Friisiläinen ruunakin siis voidaan tarjota kantakirjaan eli STAMBOEKiin.

SUOMEN ensimmäinen keuring oli vuonna 2007(Ypäjällä) johon osallistui reilu 20 hevosta. Championiksi tuolloin ristittiin ensimmäistä kertaa kotomaassamme tamma Janke van Diphoorn. Toinen keuring suomessa pidettiin 2009(Ypäjällä) jolloin osallistujia oli 25 hevosta. Kolmas keuring (Huittinen)kattoi jo ison 42 hevosen osallistuja joukon. Neljäs keuring pidettiin 2012.(Sipoo)

Kuvateksti

Hevosille voidaan myöntää keuringissa erilaisia arvonimiä ja arvoja:

barokkihevosethemmu.jpg

Ster tamma Hadewey fan Walta (jälkeläisistä 3 saanut ster arvon, mikäli 4.s jälkeläinen saa sterin, saa Hadewey Preferent arvonimen)

Kuva:Luontoäidin hevoset)

Ster= Muotovalio, joka myönnetään noin 20%lle friisihevosista.

Model= ster tamma voihakea tätä arvonimeä. Saadakseen Modelin tulee tamman olla vähintään 160 cmkorkea, väh 77 pistettä IBOP testeistä tai ABFP testit.Varsonut vähintäänkerran ja saada vuoden sisällä1 premie. Model tamma on rotunsa timantti, javain aniharva tamma saavuttaa sen.

Preferent= Tämä arvonimi määräytyy tamman tai oriin jälkeläisnäyttöjen perusteella. Tamman tulee saada vähintään 4 ster arvoista jälkeläistä, model, ster ja jalostusorijälkeläistä tai orijälkeläistäjoka on päässyt oripäivien toiselle kierrokselle.

Premiet= Hevoset arvioidaan joko 1,2 tai 3 premien arvoisiksi tai voidaanhyväksyä kantakirjaan ilman premietäkin.Keskiarvopisteiltään 7,5 hevonen saa 1.premien, 7-> 2. premien ja 6-7 3. premien. Jos KA on 6 hevonen kantakirjataan ilman premietä ja alle 6 ei hyväksytä kantakirjaan laisinkaan.Tammojen kohadalla premiet ovat tärkeitä, koska STER arvonimen saadakseen tulee tammalla olla joko 1. tai 2. premie ja vähintään 158cm korkeutta.

 friisieden.jpg

Tamma Eden fan Sodergard (Emä:Janke Van Diphoorn) 2 premie/ Luokkavoitto.
Kuva: friisiläinen.fi
  • Suomessa toimii aktiivinen yhdistys, Suomen friisiläishevosyhdistys ry- SFHY joka perustettu 2003. www.friisilainen.fi
  Video linkki: