Hevoset ja Mehiläiset

 

 eden_fan_sodergard_09_171.jpgLuontoäiti on tehnyt sopimuksen eri hyönteisten kanssa, se on sopimus, jossa kumpikaan osapuoli ei saa heittäytyä hysteeriseksi. Puutarhassa oitää olla kirvoja ja ötököitä, kunhan tasapaino säilyy. Jos "puutarhuri" rupeaa uhkailemaan, tuholaiset voivat hermostuksissaan ryhtyä lisääntymään ja jos myrkkyihin tartutaan, kenellekään ei jää mitään.

Oletko tarkastellut löytyykö sinun hevosesi laitumilta hyönteis elämää? Asuuko siellä sammakko äiti perheineen ja onko laitumellanne pörinää? Lintujen läsnäolo merkitsee myös,  että laitumelta saattaa löytyä perhosia, koppakuoriaisia, matoja, pieniä sammakkoeläimiä, sisiliskoja ja ennenkaikkea mehiläisiä. Nämä eläinkunnan pienet asukkaat elävät ja niiden kuuluisikin elää yhdessä laiduneläinten kanssa. Ne kasvattavat ja hedelmöittävät niittyjä ja ketoja hevosille syötäväksi. Ne möyhentävät maata, ja toimivat "näkymättöminä" viljelijöinä. Kun evoluutio toimii laitumella, voit olla varma, että hevosesi saa ruokaa myös ensikesänä ja sitä seuraavana jne. Hevonen on osa luontoa ja sen kiertokulkua, tarkastele sinäkin omaa maatasi, onko se hedelmällinen ja toimiva? Hevoset ja mehiläiset elävät symbioosissa luonnon keskellä. Ne auttavat toinen toisiaan jatkamaan luonnon kasvua ja hyvinvointia.

Pieneliöiden,eläinten ja hyönteisten elämä laitumella on myös merkki terveestä maaperästä , jossa kasvit saavat ravinteita, eivätkä mm lannoitteet ja erilaiset loishäätölääke jäämät ole vahingoittaneet terveen luonnon flooraa.

 

 

Mehiläiset keräävät kukista mettä noin kolmen kilometrin säteellä pesästään. Medenkeruukausi alkaa Suomessa keväällä pajun kukinnasta ja päättyy n elokuun puoleenväliin mennessä. Tärkeitä hunajakasvejamme ovat mm. voikukka, horsma, valkoapila, vadelma ja muut metsämarjat, monet puutarhakasvit ja peltokasveista rypsi.

Mehiläiset erittävät keräämäänsä meteen rauhasistaan entsyymejä ja haihduttavat medestä vettä. Entsyymit pilkkovat meden sisältämää ruokosokeria hedelmä- ja rypälesokeriksi.

Valmistamansa hunajan mehiläiset varastoivat ja peittävät peittävät vahakannella kennoihin.

Mehiläispesä tuottaa 20 - 40 kg hunajaa kesässä. Syksyllä kukkien kukinnan päätyttyä mehiläishoitaja kerää mehiläispesistä hunajan ja antaa mehiläisille talviruoaksi nestesokeria.

Hunajakakuista kuoritaan vahakannet pois ja hunajakakut laitetaan hunajalinkoon, jossa hunaja erottuu kennoista keskipakovoiman avulla. Hunaja valutetaan lingosta siivilän kautta säilytysastioihin.

Linkouksen jälkeen hunaja selkeytetään säilytysastioissa.

Hunajan kiteytyminen on luonnollinen prosessi, johon vaikuttavat mm. hunajan sokerikoostumus, siitepölyhiukkaset, vesipitoisuus, säilytysaika ja -lämpötila. Hunajaa vaivaamalla saadaan aikaan hienompi ja tasaisempi kiderakenne, jolloin hunajan kiderakenteesta tulee tasainen ja hunaja säilyy pehmeänä.

Hunajan väri vaihtelee lähes värittömästä tumman ruskeaan. Väri määräytyy kasvialkuperän meden värin mukaan. Esimerkiksi vadelma- ja horsmahunaja ovat vaaleita, puolukkahunajassa on kaunis punertava värisävy ja kanervahunaja on tumman ruskeaa.

Suomalainen hunaja sisältää jopa 40 - 50 eri kasvin, etupäässä vadelman, rypsin, maitohorsman ja valkoapilan mettä. Monikukkahunajan väri voi vaihdella lähes valkoisesta (valkoapila, sinappi) tumman ruskeaan (tattari, suokukat, kanerva) riippuen siitä, mikä kasvin mettä mehiläiset ovat enimmäkseen keränneet.

Hunajan maku syntyy kukan erittämän meden aromista. Yleisesti ottaen vaaleat hunajat ovat miedomman makuisia kuin tummat. Yksikukkahunajista esimerkiksi apila-, vadelma-, rypsi- ja horsmahunajat ovat makeita ja mietoja. Puolukka-, tattari- ja kanervahunajat ovat aromiltaan voimakkaampia.

Kiteytyminen kuuluu Suomalaisen hunajan luontaiseen ominaisuuteen. Kiteytymisen nopeuteen vaikuttaa mm. hunajan sokerikoostumus (rypäle- ja hedelmäsokerin suhde), siitepölyhiukkaset, vesipitoisuus, kidealkioiden määrä, lämpötila ja käsittely.

Muutamassa viikossa kiteytyviä hunajia ovat mm. vadelma-, ja voikukkahunaja. Pitkään juoksevana pysyviä Suomalaisia hunajalaatuja ovat suoalueen kukkien medestä valmistetut hunajat sekä  puolukka- ja horsmahunaja.

 

Suomalainen hunaja koostuu pääosin kymmenistä erilaisista sokereista, jotka kaikki ovat peräisin kukkien medestä. Eniten hunajassa on rypälesokeria eli glukoosia ja hedelmäsokeria eli fruktoosia. Lisäksi hunajassa on vitamiineja ja kivennäisaineita, entsyymejä ja siitepölyä.

Hunajassa on vähemmän energiaa kuin sokerissa, joten sitä käyttämällä voidaan alentaa ruuan energiamäärää. Hunaja on myös sokeria makeampaa, joten sitä tarvitaan vähemmän kuin sokeria. 
 
 
 
 

Siitepölyä, Jumalten nektaria hevosille?

Mehiläiset keräävät siitepölyn kukkien heteiltä. Siitepöly pakataan mehiläispesässä kennostoon, jossa mehiläiset kypsyttävät ja säilyttävät sen maitohappokäymisen avulla. Maitohappokäynyttä siitepölyä kutsutaan Pergaksi eli mehiläisleiväksi.

Hormonin tavoin vaikuttavana aineena siitepölyvalmisteilla on useita käyttöalueita. Koska siitepöly sisältää runsaasti proteiinia ja myös vapaita aminohappoja (100 g siitepölyä sisältää aminohappoja yhtä paljon kuin 500 g naudanlihaa), monet urheilijat käyttävät siitepölyvalmisteita. Lisäksi ne lisäävät kaikenlaista suorituskykyä, minkä vuoksi ne sopivat stressistä kärsiville. Siitepölyn piristävä vaikutus on kiistatta osoitettu ja se onkin ainoa käyttötarkoitus, jota saa käyttää Suomessa markkinoinnissa ilman lääkkeenomaisen käyttötarkoituksen anomista.

Monipuolisen ravintosisältönsä johdosta siitepöly myös lisää ruokahalua ja vastustuskykyä. Siitepölyvalmisteet soveltuvat erinomaisesti myös vanhuksille sekä väsyneille ja ruokahaluttomille koululaisille.butterfly11.jpg

Siitepölyn ominaisuuksista tutkituin on sen hormonaalinen vaikutus. Siitepöly on hormonaalisesti tasapainottava. Vaikutus johtuu sekä siitepölyn monipuolisesta ravintosisällöstä että sen sisältämistä hormonin tavoin vaikuttavista aineista. Siitepölyvalmisteita voidaan käyttää hormonaalisten oireiden hoidossa, oriiden aktiviteetin lisäämisessä,samoin tammojen.Kiimakiertoon helpotusta antamaan sekä hedelmällisyyttä tehostamaan. myös stressi peräisiä oireita voidaan tällä nektarilla hoitaa.Kilpahevoset saavat lisäpuhtia energisyyden vuoksi.Helpottaa siis apaattisen eläimenkin oloa piristävästi.

Siitepöly saattaa kohottaa verenpainetta, joten kohonneesta verenpaineesta sekä myös siitepölyallergiasta kärsivien tulee varmistaa lääkäriltä voiko nauttia siitepölyä. Siitepölyllä voidaan "karaista" ja siedättää hevosia erilaisille ulkoisille allergia oireille. Sillä voidaan myös hoitaa hormonaalisia ongelmia tai tehostaa niitä.Siitepöly lisää oreilla viriiliyttä sekä tammoilla hedelmällisyyttä.

 

Siitepöly sisältää:

  • Vettä 12-20 %

  • Proteinia 20 %

  • Vapaita aminohappoja

  • Hiilihydraattia

  • Rasvoja

  • Vitamiineja

  • B-karoteenia

  • B-ryhmän vitamiineja

  • C-vitamiinia

  • E-vitamiinia

  • Rutiinia (flavonoidi)

  • Kivennäis- ja hivenaineita (Ca, Fe, Si, Mg, Zn, Mn, K, Cu, Co, F)

  • Entsyymejä (ruoansulatusentsyymejä)

  • Antibioottisia aineita

  •  

Annostus: 

1 - 2 teelusikallista päivässä (vuorokausiannoksessa 3-6 g siitepölyä). Ravintolisä täydentää monipuolista ruokavaliota, ei korvaa sitä.

 

 

Propolis

Propolis eli mehiläiskittivaha on mehiläisten lehti- ja havupuiden silmuista keräämä ja sitten jalostama pihkamainen aine.

Mehiläiset itse käyttävät tätä hartsimaista ainetta eristysaineena kittaamalla yhteen pesän sisäosissa olevat puuosat sekä pesän seinien raot. Propoliksella on suuri merkitys myöskin mehiläisyhdyskunnan terveyden ylläpidossa, sen avulla torjutaan pesän tauteja ja tuholaisia. Propolis on luonnon antibiootti. Sen on todettu sisältävän antiseptisiä aineita.

Propolis sisältää hartsi- ja balsamiaineita noin 55 %, vahaa 30 %, eteerisiä öljyjä 10 % ja siitepölyä 5%. Siinä on lisäksi hivenaineita ja vitamiineja. 

 

Selaimesi ei ehkä tue tämän kuvan näyttöä.
Propolis tai mehiläiskittivaha oli virallinen rohdos Lontoon farmakopean mukaan 1600-luvulla. Sen jälkeen se oli pitkään unohduksissa saavuttaen taas suosiota 1970-luvulla. Propoliksen väitettiin olevan yhtä tehokas antibiootti kuin penisilliini. Sen sanotaan toimivan kohottamalla elimistön omaa luonnollista vastustuskykyä stimuloimalla immuunivastetta. Sen uskotaan olevan tehokas lääke mm tuberkuloosiin, pohjukaissuolihaavaan ja muihin vatsavaivoihin. Ulkoisesti käytettynä (voiteena) propoliksen uskotaan auttavan bakteerien ja sienten aiheuttamiin iho-oireisiin
Sisäisesti propolista käytetään suun limakalvojen, ikenien, kurkun, vatsan ja suoliston limakalvojen ärsytystilojen hoitoon. Ulkoisesti haavojen hoitoon, ihottumiin, sieni-infektioihin,sarkoidiin ja hyönteisten puremiin. Toimii hyvin kesäihottumien paikallishoidoissa,kuraruven hoidossa, avohaavoihin ynm. Värjää hieman valkoista karvaa kellertäväksi, joka lähtee pois käytössä tai alkoholi pitoisella liuoksella. Maku muistuttaa hieman wiskyä.

Propolista ei suositella siitepölyallergikoille, koska tuote voi sisältää siitepölyä. 
 
Käytetään uutteena sisäisesti ja ulkoisesti.seitsenpistepirkko-kaisaerkkila-pieni1.jpg

Hunaja-Propolista nautitaan sellaisenaan tai lämpimään juomaan sekoitettuna.

 

Mehiläiskittivaha (propolis) on peräisin puiden ja pensaiden silmuista sisältäen kasvikunnan kittivahoja ja hartseja, joihin mehiläiset sekoittavat omia entsyymejään. Propoliksella on tärkeä tehtävä torjua mehiläispesässä bakteereita, hiivasieniä ja jopa virustauteja. Propoliksen antibioottinen vaikutus perustuu flavonodeihin, joita on erityisesti kasvien kuorikerroksissa ja niiden tehtävänä on estää marjan ja hedelmän hapettumista sekä suojata kasvia bakteereilta ja viruksilta. 

                                                                            Kuva: Luontoliitto

Propolis sisältää:

  • 50-55 % pihkaa ja balsamia

  • 20-35 % kasvi- ja mehiläisvahaa

  • 5-10 % eterisiä öljyjä

  • 5 % siitepölyä

  • flavonoideja, yli 40 erilaista

  • kasvihappoja

  • aromiaineita

  • hiven- , kivennäisaineita ja vitamiineja

  •  

Propolisuutetta käytetään:

  • ihon hoitoon (finnit, haavat, palohaavat)

  • suun ja nielun hoitoon (kurkkukipu, ientulehdukset)

  • tasapainottamaan vatsan toimintaa

  • hyönteisten pistoihin

  • haavaumiin

  •  

Annostelu:

nautittuna 10-15 tippaa sellaisenaan tai vesitilkkaan laimennettuna. Iholle sellaisenaan levitettynä.

Uutepitoisuus on 8% ja etanolipitoisuus 52% 

Hunaja-Propolis helpottaa suun, kurkun ja vatsan ärsytystiloissa. Nautitaan sellaisenaan tai lämpimään juomaan sekoitettuna. 

Hevosten hoidossa ja lääkinnässä propolis on ollut hyvin suosittu mm mahahaavan hoidossa sisäisesti sekä erilaisten ihosairauksien hoidossa.Annostelu määrät samat kuin ihmisillä.

 

Muita käyttökohteita hevosilla:

-Sieni-infektiot

-bakteeri tulehdukset

-hengitystie infektioit

-haavat

-silmä, kurkku ja sierain ongelmien hoidossa

-vatsa ja suolistosairaudet

-syylät ja ihokasvaimet

-allergiset iho oireet

ym 

Ohjeistuksena yleiseti määritellään sisäisessä anniskelussa 5-15 tippaa, mutta vaikeissa tapauksissa on hevosille annettu jopa kaksinkertainen määrä sisäiseen hoitoon mm suolisto ja vatsahaavaumien hoidossa.

 

 janni_ja_eden_09_051.jpg

Perga eli mehiläisleipä Selaimesi ei ehkä tue tämän kuvan näyttöä.  

On mehiläisten käsittelemää maitohappokäynyttä siitepölyä, jonka ne ovat varastoineet kennoihin ruuakseen. Maitohappokäymisen saavat aikaan mehiläisen syljen sisältämät maitohappobakteerit. Maitohappokäyminen pehmittää siitepölyhiukkasen kovan kuoren, jolloin sen sisältämät ravintoaineet ovat tavallista siitepölyä helpommin ihmiselimistön hyödynnettävissä. Perga kerätään pesien kennoista käsin! 

Siitepöly saattaa kohottaa verenpainetta, joten kohonneesta verenpaineesta sekä myös siitepölyallergiasta kärsivien tulee varmistaa lääkäriltään voiko nauttia siitepölyä. Pergasta ovat hyötyneet siitos hevoset,energiaa kaipaavat hevoset sekä suuret hevoset joiden toivotaan ylläpitävän lihasmassaa.
 
 
 

 

Luontoäidihevoset


Selaimesi ei ehkä tue tämän kuvan näyttöä.