Hevosen rohtokasvit O-Ö

O)

OHRA

OMENAPUUT: (Malus sp.)

Omenoita on n. 30 eri lajia, joten happamuus eroja löytyy. Pääsääntöisesti hevosille kannattaa antaa vähän happamampia omenoita kuin liian makeita (liika makeus saattaa liika annoksina aiheuttaa ripulia). Voidaan käyttää kukat, lehdet, omenat. Sisältää mm. a, b-, ja c-vitamiineja, omena-, sitruuna-, meripihka- ja oksaalihappoa. Pektiiniä, vahaa, fosforia, natriumia, kalsiumia, mangesiumia ja rautaa. Siemenissä on amygdaliinia ja öljyä jossa amyylivaleriaattia. Helpottaa ruuansulatusta, suolistovaivoja. Lehdet käytetään yleisimmin reuma tyyppisiin vaivoihin.

                                          ************************************

ORAPIHLAJA: (Crataegus oxyacantha)

Kasvista käytetään marjat,kukinnot,lehdet ja joskus myös kuori.Piikkien vuoksi lehtien keruu on hidasta ja vaikeaa.Orapihlajat sisältävät runsaasti flavonoideja,kvertseeniä,erilaisia sokereita, triterpeenejä,parkkiaineita ja krategolia.Sillä on poikeuksellisen nope vaikutus aika,laajatehoa ja moninainen kasvi.

Sillä hoidetaan hermostuneisuutta,shokkitiloja,alikuntoisuutta,ähkyn jälkeistä tilaa,leikkauksien jälkeishoitoon,onnettomuuksien aiheuttamaan psyykenhoitoon.

Orapihlaja nopeuttaa ääreisverenkirtoa,joten esim kaviokuumeherkille hevosille se on oiva lisä.

annostus: kuivat marjat 1-2 dl vrk,kukinnot,lehdet kuivina n.10-20g vrk.

                                      **********************************

OREGANO eli Mäkimeirami:(Origanum vulgare)

OSMANKÄÄMI:

On noin kymmenen lajia käsittävä osmankäämi-heimoon kuuluva kasvisuku, jota esiintyy kosteissa paikoissa. Lajit kasvavat kaikissa maapallon ilmastovyöhykkeissä tropiikista viileään. Suomessa esiintyy kaksi lajia: (Typha latifolia) ja (Typha angustifolia). Jälkimmäistä voidaan kutsua puhekielessa myös papinkulliksi.

Osmankääminlehdet ovat hyviä loishäätöön hevosilla.Ethän kerää niitä teidenvarsilta, vaan puhtailta alueilta. 

OLIIVIPUU: (Olea europaea) 

Rohdoksena käytetään eläimille oliivipuun hedelmistä puristettu öljy

Oliiviöljy on mieto ja helppokäyttöinen apu eläintenomistajille mm. laimennettaessa voimakkaita rohdosöljyjä, sekä käytettynä yrttiuutosten pohjana.

Sisäisesti käytettynä avaamaan ruoansulatuskanavien tukkeumia ( sillä todettu olevan myös lääkinnällisiä vaikutuksia)

Ulkoisesti ruhjeiden ja ihovaurioiden hoitoon

...................................................................................................................................

P)

PAJU: (Salix alba)

Rohtona käytetään kuorta ja lehtiä. Vaikuttavia aineita ovat salisiini joka hajoaa elimistössä saligeeniksi ja edelleen salisyylihapoksi ja sokeriksi. Parkkiaineita ja flavonoideja.

Desinfioi, puhdistaa, puuduttaa.

Ohentaa verta, helpottaa lihaskipuihin ja jäykkyyteen. Helpottaa iho oireissa kuten syylät, hilseet ja ihottumat. Poistaa sienikasvustoja

                                  ************************************

PAPRIKA: 

                                  ************************************

PAPU JA HERNE: (Laminocea) 

Ovat hyviä antioksidantti- ja betakaroteenin lähteitä sekä erittäin kuitupitoisia. Kuidut nopeuttavat pahan LDL kolesterolin huuhtoutumista kehosta ulos. Palkokasvien uskotaan vaikuttavan suotuisasti myös suolistovaivoihin, peräpukamiin. Palkokasvit sisältävät happoja, jotka pystyvät laskemaan veren sokeria auttamalla insuliinireseptorien muodostumista. Samat hapot saattavat tutkimusten mukaan toimia jopa paksusuolen syöpää estävästi. Sydän- ja verisuonitautiriski pienenee oletettavasti varsinkin kuitujen, mutta myös betakaroteenin ansiosta. Palkokasveissa on runsaasti välttämättömiä proteiineja ja kivennäis- ja hivenaineita ja B-ryhmän vitamiineja. Ne ovat lähes lihan veroisia proteiinipitoisuudessaan. Palkokasvit pitää pääsääntöisesti aina liottaa ja keittää ennen käyttöä, koska ne sisältävät myrkyllisiä aineita. Keitettäessä myrkyt häviävät.

Pavut ja herneet ovat toisaalta hieman kiusallisia, koska ne aiheuttavat ilmavaivoja. Ihmiseltä puuttuu entsyymejä, jotka pystyisivät hajottamaan papukasvien kaikkia sokeriyhdisteitä. Seuraus tästä on epämiellyttävä kaasujen muodostuminen.

                                 *********************************

PARSA:  ( Asparagus officinalis)

Parsa on ikivanha lääkekasvi, jota on jopa viljelty Suomessakin lähes sata vuotta sitten. Jo yli 2000 vuotta sitten tiedettiin parsan tehostavan maksan ja munuaisten toimintaa veren puhdistajana, joten sitä käytettiin myrkytystilojen hoidossa. Kansanparantajat ovat käyttäneet parsaa sekä vahvistavana että rauhoittavana rohtona. Sillä on hoidettu muun muassa reumatismia, hammassärkyä, hermotulehduksia ja jopa käytetty huonon näön parantamiseen.

Parsa sisältää eniten kaikista kasveista foolihappoa, joka on tärkeä solun perintötekijöiden DNA:N ja RNA:n jakautumisessa. Foolihappo vaikuttaa myös elimistön energian tuotannossa. Foolihapon on myös todettu alentavan sydän-, verisuoni- ja sydäntauti-riskiä. Nykyihmisen ravinnossa on liian vähän foolihappoa, mistä syystä sen lisäämistä elintarvikkeisiin on alettu kokeilla monissa maissa.

Parsassa on myös runsaasti A-, B1-, B2-, B3-, B6- ja C-vitamiineja. Biotiini ( B7 ) suojelee erityisesti ihoa ja hiuksia. Parsa on myös eräs kuitupitoisimmista kasveistamme. Se sisältää myös antioksidanttisia flavonoideja ja entsyymejä. Entsyymit kuitenkin tuhoutuvat keitettäessä, mutta ovat tietysti tallella vihreässä salaattiparsassa. Kivennäis- ja hivenaineista mainittakoon antioksidanttisesti vaikuttavat kupari ja sinkki sekä mangaani.

Parsa sisältää myös glutathion ( GSH ) antikarsinogeenia ja antioksidanttia enemmän kuin mikään muu tunnettu kasvi ja lisäksi voimakasta rutin flavonoidia, joka mm vahvistaa verisuonten seinämiä

                                 ************************************

PELLAVA: (Linum usitatissimum)

Sisältää mm. Rasvahappoja, lima-aineita, valkuaisaineita, syaanivetyglykosidia. Toimii laksatiivina, suolistoa rauhoittavana erilaisissa tulehdustiloissa, murskatuista siemenistä voi tehdä hauteita erilaisiin paiseisiin. Arvokas ravintolisä erityisesti vanhoille hevosille, jotka kärsivät nivelvaivoista. Tulehdusta vähentävä vaikutus. Hyvä karvan ja yleiskunnon kohottaja, nostaa ruokahalua, poistaa raskasmetalleja suolistosta. Liika annos saattaa aiheuttaa ripulia. Kuivat siemenet pitää liottaa lämpimässä vedessä -> lima-aine tulee siemenestä ulos, kuivat siemenet aiheuttavat myrkytyksen.

                                   ***********************************

PELTOKORTE: (Equisetum arvense)

Peltokortteesta eläinrohdoksiin käytetään koko maanpäällinen vihreä osa.

Sisäisesti käytettynä eltokorte poistaa mm. nesteitä, vahvistaa kudoksia, luita ja jänteitä, helpottaa kutiavaa ihottumaa, tunnetaan myös verta tyrehdyttävänä rohtona

Ulkoisesti käytettynä erilaisiin jalka- ja kaviovammoihin sekä ihovaurioihin

                                    ********************************** 

PERSILJA: (Petroselinum crispum)

Sisältää runsaasti mineraaleja, betakaroteenia, E-, B1-,B2-, B3-, B6- vitamiinia, foolihappoa ja C- vitamiinia ja eteerisiä öljyjä ( myristicin, terpenten, apiol, tetramethoxybenzol ). Persiljassa on erittäin vähäisiä määriä polyiinia ( myrkyllinen ) ja valolle herkistäviä furocumariineja ja isoimperatorinia.

Persilja puhdistaa hengityksestä valkosipulin hajun ja antiseptisten ominaisuuksiensa vuoksi sopii haavalääkitykseen ja hyönteisten pistoihin. Persiljan eteerisillä öljyillä on verenpainetta alentava vaikutus. Persiljaa on myös käytetty maksan ja munuaisten puhdistavan vaikutuksensa vuoksi.

                                   ********************************

PERUNA:(Solanum tuberosum)

Perunan hoitava aine on sen tärkkelys, siinä on antibioottisia aineita.

Käytetään helpottamaan tulehdustiloja, bakteerien torjumiseen, erilaisten allergioiden helpottamiseen. Tärkkelys sitoo myös myrkkyjä ja kuona-aineita kehosta.

HUOM! Perunat tulee aina keittää ennen niiten syöttöä (vähentää myrkyllistä solaniinihappoa)

PIETARYRTTI: 

PIHARATAMO: (Plantago major)

Rohdoksiin käytetään piharatamon lehdet ja siemenet. Se on tunnettu rohtokasvi ympäri maailmaa aina muinaisista ajoista alkaen.

Ratamon vaikutus on antibakteerinen, limakalvoja supistava ja rauhoittava. Käytetään myös erilaisten maha- ja suolistovaivojen hoitoon

Ratamo on muuntautuva eli adabtogeeninen yrtti, joka tunnistaa elimistön häiriötilat ja hoitaa niitä tarvittavalla tavalla

Ulkoisesti tyrehdyttää verenvuotoa ja ehkäisee bakteereja, käyttö mm. haavoihin, hiertymiin, pistoksiin, ihottumiin, kavio-ongelmiin

                              ************************************

PIHATÄHTIMÖ: (Stellaria media)

Pihatahtimö käytetään yleensä tuoreena, sen nuoret versot, lehdet ja latvukset. Pakastaminen/ kuivaus eivät ole eduksi tälle kasville.

Kasvia käytetään sisäisesti erityisesti erilaisten ihovammojen- ja oireiden hoitoon, sillä se uudistaa ihoa. Myös mm. lievästi rauhoittava, hidastaa bakteerien kasvua, edistää suolen toimintaa. Lievä maidoneritystä ehkäisevä vaikutus (sopii emojen ruokavalioon vieroitusaikana).

Ulkoisesti käytettynä mm. hoitamaan rohtunutta/ ärtynyttä ihoa, myös puremien, paiseiden ja ihottuman hoitoon sekä laskemaan turvotusta jaloissa.

                               ************************************ 

PIHLAJA: (Sorbus aucuparia)   

Pihlajan lehdet sekä kuivatut marjat soveltuvat upeasti hevosen ravinnoksi ja rohdosaineeksi.

Marjoja voi käyttää lääkkeeksi ulostusrohtona, munuaisten vajaatoiminnassa ja ripulin hoidossa. Marjat parantavat ruokahalua ja alentavat kolesterolia.Helpottavat luusto ja nivelongelmissa,reumaattisissa kiputiloissa.On siis hyvä kasvi vanhenevalle ja vanhalle hevoselle.Vahvistaa myös nuoren hevosen luustoa.

Puumaiseksi ja marjovaksi se  kasvaa vain paikoilla, missä ravinteita, kosteutta ja valoa on riittävästi.Jos siis pihlajasi tuottaa marjoja ja se kasvaa selvästi hyvin,tiedät että maa on silloin ravinteikasta. Kukkivassa pihlajassa on trimetylamiinin tuoksu, joka houkuttelee runsaasti pölyttäviä mehiläisiä ja muita hyönteisiä.Kun lähellä on hyönteisiä,se tarkoittaa myös sitä,että kasvilajikkeellisuus kasvaa ympärillä. Kukkia ja marjoja on paljon yleensä joka toinen vuosi. Pihlajanmarjojen määrä vaikuttaa omenasatoon, sillä jos marjoja on runsaasti, pihlajanmarjakoit pysyttelevät pihlajissa eivätkä ehdi tehdä tuhojaan omenapuissa. Pihlajan marjat ovat yleensä punaisia, mutta keltamarjaisiakin pihlajia voi tavata. Jos siemenet eivät rikkoudu tilhien, punatulkkujen ja rastaiden syödessä marjoja, ne itävät hyvin lintujen suoliston läpi kuljettuaan. 

Pihlajanmarjoissa on runsaasti c vitamiinia,mutta hevonen ei erityisesti hyödy sen c vitamiini pitoisuudesta,sillä hevonen ei tarvitse juurikaan lisäannostelua sen vitamiinin suhteen,sillä se harvinaisena eläimenä osaa tuottaa sitä itse.Pihlajasta hevonen kuitenkin saa arvokasta karoteenia jonka elimistö muuttaa A vitamiiniksi.Se suojaa ihoa ja verisuonia,hoitaa maksaa ja suolistoa.

Marjat ovat hyvin happamia ja kitkeriä,siksi ne lisäävät hevosen ruokahalua,lisää syljen eritystä.pakastaminen ja kuivaus vähentää happamuutta.

100g:ssa tuoretta marjaa sisältää:A-vitamiini (ß-karoteeni) 2,45 mg C-vitamiini 94-150 mg fosfori 40 mg kalium 330 mg kalsium 41 koboltti 1 µg kromi 3 µg kupari 90 µg magnesium 24 mg mangaani 1,6 mg molybdeeni 10 µg nikkeli 10 µg pii 3 mg rauta 0,9 mg rikki 20 mg sinkki 0,3 mg .

Liika annostelu saattaa aiheuttaa ripulia,on siis hyvä mm ummetusähkyissä.Ummetustiloissa hevoselle on hyvä keittää pihlajanmarjoista sosetta laihaan vesimäärään,lisätä joukkoon loraus kahvia ja antaa suuhun ruiskulla.Pihlajasta voidaan valmistaa erilaisia koristeita esim talliin sisälle tai ulos.Se kestää koko talven(ellei linnut syö)kauniina eikä homehdu hapokkuutensa ansiosta.Kukat ja nuoret lehdet kelpaavat kuivattuina teeksi. Marjoista voi valmistaa mehua, viiniä, hilloja ja marmeladia. Marjojen sokeri on pääasiassa hedelmäsokeria. Kuivattuina pihlajan marjat käyyvät hyvin leivontaan. Tuoreissa marjoissa on aukupariinia, metoksiaukupariinia sekä parkkiaineita ja parasorbiinihappoa.  Kuivatut kotipihlajan marjat ovat ulostavia ja lisäävät virtsaneritystä. Pihlajanmarjat auttavat myös yskään ja kurkunpään kipuihin. Pihlaja on kuitukasvi, joka sopii esimerkiksi köyden valmistukseen. (Aaltonen)

                                       **********************************

PINAATTI: ( Spinacia oleracea )

Pinaatti sisältää runsaasti vitamiineja ja hivenaineita. Erityisesti B2-, C- vitamiinia ja foolihappoa ja rautaa. Lisäksi pinaatti sisältää runsaasti proteiineja. Hyvin tärkeän terveyskasvin pinaatista tekee sen sisältämät kartenoidit, luteiini ja zeaxantini, jotka ovat vahvoja antioksidantteja ja suojaavat varsinkin silmien sarveiskalvoa lyhyiltä valoaalloilta ja hapettumiselta. Näin ne tutkimusten mukaan estävät iän myötä tapahtuvaa näön menetykseen johtavaa sarveiskalvon heikkenemistä. Tämä solujen rappeutumistauti on 30 %:lla 75 vuotiaista ja 50 %:lla 80 vuotiaista. Tutkimuksen mukaan eniten pinaattia käyttävillä oli 85 % vähemmän sarveiskalvon solujen rappeutumistautia kuin vähiten käyttävillä.

                                      ***********************************

PIPARJUURI: (Cocleria armoracia),

Käytetään yskään, lihasvenädyksiin.

Runsaasti C-vitamiinia sisältävä piparjuuri tunnettiin ennen keripukkilääkkeenä. Sitä otettiin mukaan pitkille laivamatkoille ja jopa viljeltiin laivoilla. Piparjuuri vilkastuttaa aineenvaihduntaa, edistää ruuansulatusnesteiden eritystä. Juurista haudutettu tee sopii sisäisesti käytettynä lieviin äkillisiin keuhkoputkentulehduksiin. Suu- ja kurlausvetenä teetä voi käyttää suun ja nielun tulehdusten hoitoon. Poskiontelon tulehduksia voi hoitaa raastetusta piparjuuresta (1 osa) ja rahkasta (vähintään 5 osaa) tehdyllä seoksella, joka levitetään hyvin öljytylle iholle poski- ja nenäontelon alueelle muutamaksi minuutiksi; silmät on hyvä suojata pumpulitupoilla. Ulkoisesti piparjuuriraasteella voi hoitaa myös kihti- ja nivelvaivoja. Tuore juuri sisältää sinigriiniä, joka liukenee vedessä tai muussa nesteessä sinappiöljyksi eli allyyli-isotiosyanaatiksi juuren sisältämän myrosinaasi-entsyymin vaikutuksesta. Tämä liukoinen aine aiheuttaa verentungosta ja torjuu tulehduksia.

Varoitukset

Suuret sisäisesti nautitut annokset voivat aiheuttaa ruuansulatuskanavan limakalvojen tulehtumista. Piparjuuri ei sovi, jos ruuansulatuskanava on ärtynyt. Sitä ei myöskään suositella tiineenä oleville eikä hermostuneisuudesta kärsiville. Ulkoisesti kasvi voi aiheuttaa allergisia reaktioita ja polttaa ihon rakoille.

Annostus n.1 tuore juuri tarpeen mukaan, tai 5g kuivat.vrk.

                                    *********************************

PIRUNKOURA: (Harpogophytum procumbens)

POIMULEHTI: (Alchemilla) 

Sisältää mm. tanniineja, salisyylihappoa, fytosteriinia, karvasaineita. Jo 1500 luvulla tätä kasvia käytettiin vatsavaivoihin ja vertavuotaviin haavoihin. Käytetty myös nimeä HAAVANLEHTI. Estää tulehduksia, poistaa turvotusta, pehmittää rohtuneet, halkeilleet ihokohdat.

                                    **********************************

PORKKANA: (Daucus carota)

Sisältää 11 mg Betakaroteenia per 100 g. Kymmenen kertaa enemmän kuin esim punainen paprika. Porkkana sisältää myös runsaasti mineraaleja kuten kalsium, rauta , kalium ja fosfori. Se puhdistaa verta, auttaa väsymykseen, anemiaan, alentaa veren kolesterolia ja parantaa ihottumia ja ihon laatua. Nauti porkkana oliiviöljyn kera, jotta rasvaliukoinen betakaroteeni ja E- vitamiini voisivat imeytyä. Tutkimuksissa on todettu veren betakaroteenipitoisuuden korreloivan käänteisesti varsinkin keuhkosyövän kehittymiseen. Pillereistä saadulla betakaroteenilla taas ei ole todettu olevan syöpään sairastumista alentavaa vaikutusta. Eräässä suomalaisessa tutkimuksessa jopa lievästi päinvastainen vaikutus. Porkkanasta saatu betakaroteeni alentaa tutkimusten mukaan keuhkosyöpään sairastumista entisten tupakoitsijoiden kohdalla, mutta on lähes voimaton vielä tupakoiviin.

Nauttikaa osa porkkanoista tai muista betakaroteenirikkaista vihanneksista keitettynä, sillä oletetaan, että keitettyjen vihannesten betakaroteeni vaikuttaa tehokkaammin kuin raakojen.

Betakaroteeni vaikuttaa esimerkiksi silmien näköpigmentin muodostumiseen verkkokalvolla ja edistää ihon ja limakalvojen hyvinvointia.

Porkkanan naatit ovat myös oivallisia keittoihin ja muhennoksiin. Siemeniä taas voi käyttää mausteeksi.

                                     ******************************

PUJO: (Artemisia vulgaris )

Pujo on monivuotinen jopa kaksimetriseksi kasvava ruoho.
Rohdoksena käytetään kasvin lehtiä ja kukkivia versonlatvoja (herba artemisiae), joskus myös harmaanruskeita lisäjuuria (radix artemisiae), jotka kerätään keväällä tai syksyllä.hevonen voi toki syödä varretkin,mutta niissä ei tunnetusti ole rohdosvaikutusta. Pujon lisäjuurista valmistetulla juomalla on hoidettu Euroopassa ja myös arabimaissa keskushermoston häiriöitä, mm. epilepsiaa. Rohdoksena tärkein merkitys on pujon eteerisellä öljyllä, joka sisältää mm. sineolia ja tujonia. Tujoni edistää kuukautisten alkamista ja ehkäisee ilmavaivoja. Eteerisen öljyn koostumus vaihtelee paljon alueittain, ja esim. intialaisen pujon öljyssä on pääkomponenttina kamferi. Pujon versoissa on lisäksi borneolia, vulgariinia, sitosteriinia, farnesolia ja karvasaineita, joista varsinkin absintiinilla on ruokahalua ja ruuansulatusta edistävä vaikutus. Pujoa on ennen käytetty yleisrohtona myös kaikenlaisiin särkyihin ja kolotuksiin. Nykyisin käyttöalueita ovat ruokahaluttomuus, ruuansulatusvaivat ja kuukautishäiriöt. Pujosta eristetty terpeeniyhdiste tappaa bakteereja ja sieniä sekä karkottaa hyttysiä. Pujon sukulaislajista, Artemisia annuasta, on eristetty artemisiini-nimistä seksviterpeeniä, jota pidetään lupaavana malarialääkkeenä. Yhdiste vaikuttaa myös immuunijärjestelmän toimintoihin.Pujo lisää syljeneritystä,minkä vuoksi se on suotuisa ruuansulatushäiriöihin 

                                **********************************

PUNA-APILA: (Trifolium pratense)

Sisältää luonnon estrogeenia, flavonoideja,salisyylihappoa,vitamiineja,orgaanisisia happoja,eteerisiä öljyjä,tanniinia,karoteenia ja kumariinia.

Erinomainen tiineys häiriöissä. Sisältää myös paljon kalsiumia. Puhdistava, auttaa yskään ja edesauttaa munuaisten toimintaa. Yksi parhaista lihotuskasveista. Se lisää rasvakerrosta kudosten välissä ja antaa karvalle kiiltoa.Vanha kansa kertoo,että puna-apila on yksi parhaista lihotus kasveista,mutta sitä ei saanut koskaan antaa yksinään vaan joukkoon piti laittaa esim.olkisilppua,koska pelkästään se olisi aiheuttanut mm kaviokuumeen.Rohdoksena kasvi on antiseptinen,se vastustaa tulehduksia lisää aineenvaihduntaa,irroittaa limaa.Lämpimät apila ahuteet auttavat yskkään taipuvaista hevosta.Puna-apila,timjami ja melassi yhdessä tekevät luonnon oman yskänlääkkeen.

Sopii ulkoisesti hyvin haavoihin, ruhjeisiin.

Annostus: sisäisesti n 2-3 kourallista kuivia kukintoja vrk rohdos käyttöön

                                        *********************************

PUNAHATUT:(Echinacea sp.) 

kts.Auringonhattu

                                        ********************************

PUNAHERUKKA: ( Ribes rubrum )

Marjat sisältävät runsaasti pektiiniä, joten se soveltuu mm vahahaavan tukihoitoon. Lehdet ovat erittäin vitamiinipitoisia ja niistä on löydetty hyvin korkeita C- vitamiinipitoisuuksia. Punaisen viinimarjan on uskottu edistävän verenkiertoa ja puhdistavan verta, alentavan kuumetta ja auttavan vatsavaivoihin .

                                        ********************************

PUNAJALAVA: (Ulmus rubra)

                                   ********************************

PUNAJUURI: (Beta vulgaris)

Monipuolinen kivennäisaineiden ja vitamiinien lähde
Punajuurikas sisältää monipuolisesti kivennäisaineita: paljon kaliumia, kalsiumia, magnesiumia, natriumia, kuparia, rautaa ja sinkkiä. Vitamiineista punajuuresta löytyy A-, E-, C- ja B-ryhmän vitamiineja, erityisesti folaattia, jonka saanti suomalaisessa ruokavaliossa on vähäistä. Folaatti vaikuttaa punasolujen uusiutumiseen ja aineenvaihduntaan sekä verisuonten ahtautumiseen. Punajuurikas saa värinsä antioksidantteihin kuuluvista betalaiineista. Betalaiinien terveysvaikutuksia ei vielä tunneta, mutta niillä saattaa olla merkitystä hapettumiseen liittyvien sairauksien estossa.

Myös punajuurikkaan kuitu on  arvokasta. Punajuurikkaan versot ja kesällä nuoret naatit ovat syötäviä. Entisaikaan naatteja käytettiin pinaatin tavoin. Itse juuri varataan lääkinnällisiin tarkoituksiin, kuten hammas- ja päänsäryn hoitoon. Punajuurella on hoidettu myös flunssaa, ihottumia ja hermostohäiriöitä. Punaisen väriaineen uskotaan edelleen vaikuttavan mielialaa kohentavasti ja punajuuren tryptofaanin antavan hyvää oloa.

Punajuurikas kerää maaperästä nitraatteja, jonka takia sitä ei suositella alle yksivuotiaille ihmis-lapsille. Nitraatti voi muuttua elimistössä nitriitiksi, joka heikentää hemoglobiinin kykyä kuljettaa happea soluille. Nitraatti voi myös synnyttää mahalaukussa syöpää aiheuttavia nitrosoamiineja, mutta kasvisten runsas C-vitamiinipitoisuus estää nitrosoamiinien muodostumista. Kasvisten keittäminen sekä kuoriminen vähentävät niiden nitraattipitoisuutta.

Voidaan käyttä samoin kuten porkkanaa eli lehtiä, juuria ja varsinaista juurikasta. Sisältää mm. betaiinia, allantoiini, aminohappoja, eteerisiä öljyjä, rautaa ja kuparia. Käytään maksasairauksissa (esim. kaviokuume), syöpään tukihoitona. Vahvistava ja puhdistava vaikutus. Itse myös havainnut sen syventävän tumman hevosen väriä.

                                  *********************************

PUOLUKKA: ( Vaccinum vitis-idaea )( lingonberry, Preiselbeere )

Puolukka on niin hapan marja, että se säilyy viileässä ilman säilöntäaineitakin. Säilyminen perustuu puolukan sisältämiin sitruuna ja bentsoehappoihin. 1800 luvun loppupuolella alettiin puolukkaa tutkia lääketieteellisesti. Puolukan havaittiin tehokkaasti tappavan virtsatien bakteereja. Bakteerien aiheuttamat tulehdukset näyttivät parantuvan ilmiömäisesti puolukkaa nauttimalla. Rautavaara kertoo puolukan edistävän vatsan, sapen ja maksan toimintaa.

Ohion yliopiston professori Anthony Sobota selvitti, miten puolukka estää bakteeriperäiset tulehdukset. Puolukka kykenee estämään bakteerien kiinnittymisen suolien seinämiin ja näin ne huuhtoutuvat virtsan mukana ulos. Puolukka myös vähentää vatsan käymisprosesseja.

Puolukan kiiniinihappo aiheuttaa virtsan happopitoisuuden nousun. Happopitoinen virtsa on antibiootti, joka tuhoaa bakteerit. Puolukka on niin tehokas antibiootti , että se on osoittautunut tuhoavan bakteerit vielä 1 prosenttisena liuoksenakin. Tutkimusten mukaan puoli litraa puolukkamehua alkaa vaikuttaa 1 -3 tunnin kuluttua ja vaikutus säilyy yli 12 tuntia. Puolukkaa ei kuitenkaan tule nauttia kroonisesti,sillä kuten kaikki antibiootit,puolukkakin tekee elimistön immuuniksi ja muuttaa ph arvoja,jolloin teho heikkenee.Sokeri toimii vastavaikuttajana.Joten ethän anna hevoselle mitään sokeripitoisia mehuja tms sillä silloin tehoa ei ole,vaan sokeri toimii bakteerille jopa optimaalisena elatusastiana ja täten lisää tulehdusta.

                                ******************************

PYÖRTÄNÖLUSTE: (Lolium perenne) 

Myös toiselta nimeltään Englannin raiheinä. Soveltuu rehukasviksi laitumille ja onkin yleinen viljelylaitumilla.Ei erityistä rohdosvaikutusta. 

                                  *****************************

PÄHKINÄT/SAKSANPÄHKINÄ:

Toimii puhdistavana, desinfioivana, vastustuskykyä parantavana, kipua lieventävänä, piristävänä. Käytetään mm. ihotauteihin, ihottumiin, rakkoihin, haavoihin, auringonpoltamiin ja kutinaan. Lieventää ripulia. Pähkinän kuorista ja lehdistä voi tehdä "tahnaa" joka värjää hieman karvaa ja jouhia parantaen myös niiden laatua (pehmentää).

Sisältävät kalanrasvahappojen tapaisia omega3-rasvahappoja, kuituja sekä tärkeitä hivenaineita kuten kalkkia, fosforia, magnesiumia, rautaa, seleeniä, kuparia ja sinkkiä. Ne sisältävät erityisesti A-, B- ja E-vitamiineja.

Monet tärkeät B-vitamiinit eivät imeydy kunnolla ilman fosforia, joka myös on aivojen toiminnalle välttämätön.

Kaikki pähkinät sisältävät B-ryhmän vitamiineja kuten B1, B2, B3, B5 ja B6-vitamiineja ja foolihappoa, jotka ovat tärkeitä hermostolle, ruuan- sulatukselle, sydämelle iholle jne.

E-vitamiinin sydämen toimintoja parantava vaikutus perustuu sen solujen hapensaannin edistämiseen. Se hapettaa kudoksia ja laajentaa verisuonia.

Pähkinöissä on runsaasti lesitiiniä ja tyydyttämättömiä rasvahappoja. Lesitiini estää kolesterolia kasaantumasta ja kiinnittymästä verisuonten seinämiin. Tyydyttämättömät rasvahapot taas ovat ruokavalion aivan elintärkeä osa. Niiden puute aiheuttaa ihottumaa, ihon kuivumista, hiustenlähtöä, munuaissairauksia, eturauhasen toimintahäiriöitä jne

Kuivana pähkinät säilyvät hyvin, koska niissä on entsyymi-inhibiittoreita, jotka estävät tiettyjen entsyymien toiminnan. Vedessä liottamalla inhibiittorit neutraloituvat. Eläinkokeissa on todettu näiden inhibiittorien ehkäisevän syöpää. Tutkimuksissa on selvinnyt, että pähkinöiden inhibiittorit estävät onkogeni nimisen aineen erittymistä kehossa. Samoin ne estävät tiettyjen protease entsyymien aktivoitumisen. Tutkijat ovat sitä mieltä, että nämä molemmat ovat oleellisia syövän syntymisessä.

USA:ssa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että vähintään 150 g pähkinöitä viikossa syövien henkilöiden sydäninfarktiriski oli kolmasosa niihin verrattuna, jotka vain harvoin söivät pähkinöitä. Saksanpähkinä sisältää hyödyllisiä rasvahappoja: LA 30,6 % ja LNA 3 %. Pähkinöiden syöminen tasapainottaa veren sokeripitoisuutta.

...................................................................................................................................

Q)

 ..................................................................................................................................

 R)

 RAATE: (Menyanthes trifoliata)

Kasvista käytetään lehti mutta joskus myös maavarsi, siinä on karvas maku mikä johtuu sen sisältämistä hapoista ja karvasaineista

Raate on vanhanajan kasvi joka on jäänyt vähän pimentoon. Vanha kansa on pitänyt sitä eritoten ruokahalua herättävänä kasvina

Sitä käytetään myös mm. erilaisiin suoli- ja mahavaivoihin sekä helpottamaan rauhattomuutta

RAHKASAMMAL: 

RAPARPERI:

RETIISI: 

ROSMARIINI: (Rosmarinus officinalis)

Hyvä tulehdusrohdoskasvi.Antiseptinen,edistää lihasten aineenvaihduntaa,laukaisee kouristuksia,puhdistaa elimistöä,tehokas flunssalääke,yleiskuntoa kohottava,karvapeitettä parantava,uudistaa lihaksia.

Annostus 1-2 rkl/vrk jauhettua,murskattua ja kuivattua rormariinia.EI SUOSITELLA NUORILLE VARSOILLE EIKÄ TIINEILLE TAMMOILLE! 

ROHTORAUNIOYRTTI: (Symphytum officinale)

Luidennitoja, mustajuuri, räkäjuuri, saraseenijuuri.

Rohtoraunioyrtti on kookas, reheväkasvuinen, pehmeäkarvainen, monivuotinen yrtti, joka viihtyy ravinteikkaalla ja kostealla kasvualustalla. Voimakkaan juurakkonsa ansiosta se pysyy sitkeästi paikallaan vuosikymmeniä. Kasvin kukinto on aluksi punertava yksipuolinen kiemurainen viuhko, joka vanhetessaan muuttuu sinertävämmäksi. Myös valkokukkaisia muotoja on olemassa. Kasvia voi tavata Etelä-Suomesta vanhan viljelyn jäänteenä niityiltä ja joutomailta, sekä luonnonvaraisempana rannoilta ja jokien varsilta.

Rohtoraunioyrtti on vanha lääkekasvi, jota Suomessakin on viljelty jo vuosisatoja. Mieltymyksestä kasvaa kiviraunioissa kasvi on saanut suomalaisen nimensä. Rohtoraunioyrtti on ollut tärkeä kasvi luunmurtumien hoidossa. Tähän viittaa suvun tieteellinen nimi Symphytum, joka tulee kreikan kielen yhteen liittämistä tarkoittavasta sanasta "symphyein". Toisaalta yhteen liittäminen voi myös tarkoittaa lehtien liittymistä johteisesti eli siipipaltteisesti yhteen varren kanssa. Rohtoraunioyrtistä käytetty nimi "mustajuuri" on epäjohdonmukainen ja aiheuttaa sekaannusta mykerökukkaisiin kuuluvan oikean mustajuuren (Scorzonera hispanica) kanssa, jota viljellään juurikasvina. Räkäjuuri-nimitys viittaa keitetyn juuren limautumiseen.  

Rohdoksena käytetään yleensä kasvin juurta, joka kerätään keväällä tai myöhään syksyllä. Tärkein rohtoraunioyrtin vaikuttavista aineista on allantoiini, joka edistää ihon paranemista ja haavojen arpeutumista, estää tulehduksia sekä lisää virtsaneritystä. Juuret sisältävät runsaasti kasvilimaa (n. 30%), joka pehmittää ihoa ja lievittää kutinaa. Raunioyrtti on ollut perinteisesti haavojen, luunmurtumien ja mustelmien rohto. Tuoreilla survotuilla juurilla on hoidettu vaikeasti paranevia haavoja, ja juurista tehtyä keitettä on käytetty kääreiden muodossa haavojen ja avoimien luunmurtumahaavojen hoitoon. Kuivatusta hienoksi jauhetusta juuresta voi tehdä myös puuroa murtumakohtien ympärille. Raunioyrttiä käytetään lisäksi reumaattisten vaivojen, nivelvaurioiden ja hermosärkyjen hoitoon. Lehtiä voi käyttää hauteina ja uutteina ulkoisesti samoihin tarkoituksiin kuin juuria. Joissakin maissa suositaan lehtien käyttöä myös sisäisesti. Raunioyrttien lehdet sisältävät erittäin paljon valkuaisaineita, mistä syystä niitä käytetään monissa maissa karjanrehuna. Komposti- ja katemateriaalina sekä yrttikäytteenä raunioyrtit ovat erinomaisia runsaan kaliumpitoisuutensa vuoksi.

Annostus n.20-30g lehtiä

vasemmalla: pestyjä juuria

oikealla: kuivatettuja juuren paloja

                                        *************************

ROHTORAUTAYRTTI: (Verbena officinalis)

ROHTOSALKORUUSU: (Althea officinalis)

ROHTOVIRMAJUURI: (Valeriana officinalis)

kts. valeriana 

ROHTOVUOHENNOKKA: (Scutellaria laterifolia)

RUISKAUNOKKI: 

RUUSUT: 

 Ruusuista käytetään eläinrohdoksiin kiulukat eli ruusun "epähedelmät"

Kiulukat sisältävät paljon karoteenia, c-vitamiinia (myös monia muita vitamiineja), rautaa, pektiiniä, erilaisia happoja ja kivennäisaineita. Kiulukoissa ja kukissa on ruusuöljyä ja muita eteerisiä öljyjä

Käytetään sisäisesti erityisesti yleiseen heikkouteen, toipilasajan tukihoitona, vahvistamaan kudoksia, vastustuskyvyn kohentamiseen. Auttavat kestämään paremmin rasitusta, parantavat veriarvoja sekä karvan ja sarveisaineksen laatua. Parantaa ääreisverenkiertoa (hyvä erilaisten jalkasairauksien hoidossa)

RUUSUNMARJA:  (Rosa canina)

Sisältää mm. biotiinia, c-, e-, ja k-vitamiinia. Lisää kavion  ja jouhien kasvua, toimii maksalääkkeenä esim. kaviokuumeessa. Hyvä lisä aneemiselle ja huonokuntoiselle hevoselle.

Annostus 15-35g/vrk (35g max)

                                       ************************

RYPSI:

Sisältää Omega3 rasvahappoja ja estää siten sydän- ja verisuonitauteja. Terveysvaikutukset samanlaisia kuin oliiviöljyllä.

                                       *************************

RYYTISALVIA eli Rohtosalvia:(Salvia officinalis)

kts. SALVIA 

RÄTVÄNÄ: Kts: Verijuuri

...................................................................................................................................

S)

SALVIA: (Salvia officinalis)

Salviassa on estrogeenisesti vaikuttavaa hormonia, jolla on suotuisa vaikutus  hormonaalisiin vaivoihin. Se ehkäisee hikoilua. Salvia auttaa myös hermostoperäiseen ja infektiotautien aiheuttamaan hikoiluun. Hikoilua estävä vaikutus perustuu kasvin sisältämiin glykosideihin. Salvia ehkäisen syljen ja maidon eritystä ja sopii imetystään lopettaville tammoille. Salvialla on myös verensokeria alentava vaikutus, jota diabeetikot hyödynsivät ennen insuliinin keksimistä; tosin tietämättöminä oman sairautensa nimestä. Salvian eteeristä öljyä käytetään yskänlääkkeissä limaa irrottavana ja yskänärsytystä lievittävänä rohtona. Salvia sisältää runsaasti parkkiaineita, jotka yhdessä eteerisen öljyn kanssa vaikuttavat lääkitsevästi tulehduksiin. Tulehtuneisiin ikeniin voi tehdä salvian lehdistä suuvettä tai pureskella tuoreita salvian lehtiä. On kuitenkin syytä varoa suun limakalvoja ja käyttää salviaa vain pieniä määriä kerrallaan.

                                       *************************

SARVIAPILA: (Trigonella foenum-graesum)

Toimii ruokahalun lisääjänä, hoitaa kavion kasvua. Lisää elopainoa ja karvan kiiltoa melko lyhyessäkin ajassa. Kasvissa on proteiinia. Kasvi stimuloi kohtua, joten tiineyden aikana sitä ei ole soveliasta käyttää, sen sijaan synnytyksen jälkeen toimii hyvin maidontuotannon lisääjänä ja parantaa tamman vointia. Siemenet sopivat reumavaivoihin.Hyvä proteiini kasvi vanhoille ja huonokuntoisille hevosille.

Annostus n.20-30g siemeniä vrk

                                      **********************

SELLERI: (Apium sp.)

Sellerit tunnetaan nestettä poistavina kasveina.Estävät tulehduksia ja edistävät ruuansulatusta.Sillä on kuona-aineita poistava vaikutus ja tekee siitä siksi esim reuma särkyhoitoon hyvän kasvin.

Sellerin maku on voimakas ja karvas.Lehtisellerin (Apium graveolens var. dulce) eläimet hyväksyvät paremmin.

Selleri on hyvä antaa makean kanssa,jotta maistuis paremmin.

Annostus:n.5-10g vrk

                                      *************************

SCHIZANDRA: ( Schizandra chinesis )


Schizandraa kutsutaan myös Mongolian viiniköynnöksesi ja se kuului tärkeänä osana kiinalaisten lääkekasvien joukkoon. Kiinalaiset uskoivat schizandran harmonisoivan kehon toimintoja parantamalla elimistön kykyä käyttää happea hyväkseen. Ylhäiset naiset käyttivät schizandraa, koska sen uskottiin parantavan sukupuolinautintoja. Schizandraa myydään luontaistuotekaupoissa Amerikassa tableteiksi puristettuna. Käyttöohjeissa mainitaan, että viimeaikaisissa tutkimuksissa sen on todettu parantavan ruoansulatuselimistön, immuunisysteemin, keuhkojen, maksan ja munuaisten toimintaa. Sen sanotaan paitsi harmonisoivan elimistön toimintaa myös parantavan henkistä tasapainoa. Suomessa harvinainen!

                                        *****************************

SIANKÄRSÄMÖ:  (Achillea millefolium)  

Sisältää mm. atsuleenia, salisyylihappoa,kumariinia, kamferia, euganolia,parkkiaineita. Orgaanisia happoja,vitamiineja,flavonoidiklygosideja,karoteenia.Sen lehdet ovat erittäin kivennäis-ja vitamiinipitoisia.Eräät tiedostot sanovat,että siinä on jopa enemmän kivennäisaineita kuin nokkosessa.

Rohdosominaisuuksiltaan erittäin laaja-alainen.Ihon oireisiin, paiseisiin, haavaumiin, estää verenvuotoja, lievittää kipuja. Laukaisee lihasjännitystä, vatsavaivojen rauhoittaja. Lisää virtsan eritystä,Kiihdyttää aineenvaihduntaa, vahvistaa immuunijärjestelmää(antibioottinen).Varsojen suu tulehduksiin voidaan tehdä haude-juomaa jolla huuhdellaan suuta esim.lääkeruiskulla.

Hauduke:50g kuivia lehtiä litraan vettä->hauduta seosta miedolla lämmöllä n.15 min.ja jäähdytä ruumiinlämpöiseksi. Myös Suolistotulehduksissa voidaan antaa samaa hauduketta 1tl/elopaino kiloa kohti.

Rivi & Muut rohtumat: 

Kourallinen tuoretta siankärsämöä,hieman tuoreita nokkosen lehtiä,tilkka keitettyä vettä,lohkeavaa hunajaa,suuri ratamon lehti ja puhdas joustoside.

Murskaa kärsämöt ja nokkoset,lisää kiehuvaa vettä niin,että saat "massan"Jäähtyneeseen massaan laitat hunajaa ja pyörität pallon aineksista(aivan kuin lihapullia tekisit).Massapallo laitetaan ihottumakohtaan,ratamon lehti massan päälle ja sidotaan siteellä. Anna vaikuttaa yön yli,toista tarpeiden mukaan.

Tyrehdyttää veren vuotoja.Useimmat hevoset eivät pidä sen voimakkaasta aromista,joten helpoin tapa annostelussa on jauhaa se jauheeksi ja annostella ruokiin pieniä määriä ja usein.

Annostus n.25g vrk kuivattuna tai n 100g tuoreena.

                                      *****************************

SIANPUOLUKKA: (Arctostaphylos uva-ursi),

Jauhopuola, Kangasparkki, Kangaspuola, Pahapuolukka, Pirunpuolukka, Riekonmarja, Sianmarja, Sianpuola, Sianvarsi.

Sianpuolukan lehtiä käytetään rohtona virtsateiden ja virtsarakon tulehduksiin. Lehdet kerätään alkukesällä ennen marjojen kypsymistä. Sianpuolukan lehdet sisältävät vaikuttavana aineena lähinnä arbutiinia (5-11%), joka erittyy munuaisissa sellaisinaan mutta hajoaa emäksisessä virtsassa hydrokinoniksi. Normaalisti virtsa on lievästi hapanta (pH 6), mutta bakteeritulehdus voi muuttaa sen emäksiseksi. Hydrokinoni on antiseptista bakteereja tuhoavaa ainetta, jonka vaikutus on tehokkaimmillaan muutaman tunnin kuluttua rohdoksen nauttimisesta. Runsas nesteen ja emäksisten ruoka-aineiden (hedelmien ja vihannesten) nauttiminen tehostaa sianpuolukan vaikutusta.

Uusimmissa tutkimuksissa sianpuolukan arbutiinin on todettu hillitsevän allergisia reaktioita sekä tulehdusreaktioita. Arbutiinilla voikin olla tulevaisuudessa merkitystä tulehduksellisten sidekudossairauksien hoidossa.

Annostus:n.10g kuivattuna vrk.

                                *****************************

SILMÄRUOHO: (Euphrasia officinalis)

Vaikuttavia aineita ovat mm.parkiaineet,eteerinen öljy,hartsi ja aukubiini.

Käytetään kukkivaa varsoa.Supistaa limaalvoja,estää tulehduksia,lievittää kipuja.Käytetään ulkoisesti huuhteluvetenä sekä sisäisesti kuivattuna annostus:n.20-30g vrk.

                               *********************************

SINIMAILANEN/ALFA ALFA :(Medigago sativa)

Parantavat vatsan vointia,Edistää virtsaneritystä, lievittää reumaa,hyvä ravintokasvi. Lisää myös maidon eritystä, vähentää kolesterolin muodostusta,eliminoi joidenkin myrrkyjen vaikutusta, estää valtimoiden kovettumista, antaa tukea tuki-ja liikuntaelinten hoitoon sekä sydämen laadukkaaseen toimintaan. Sopii myös ulkoisesti mm ihon ja haavojen hoitoon.

Sisältää mm: A,B,C,D,E,K vitamiinia,proteiinia,kuituja,natrium,kalium,magnesium,kalsium,fosfori,rauta,sinkki,seleeni ja karotenoideja.

kasvi sopii hyvin kasvaville, imettäville,siitos ja kilpahevosille. maittava ja helppo "täysrehukasvi".Sopii tutkimuksien mukaan hyvin myös "hiilariherkille hevosille".

Sinimailaset SIEMENET voivat aiheuttaa luomista/keskenmenoa.

                              ***********************************

SIPULIT:

Puolikas raakaa sipulia päivittäin riittää nostamaan veren hyvää HDL kolesterolia erään kokeen mukaan kymmenistä prosenteista moninkertaiseksi yksilöstä riippuen. Saman kokeen ja myös monien muiden mukaan sipulin sisältämät kemialliset aineet estävät veren paakkuuntumista. Kolesterolin alentuminen ja veren paakkuuntumisen estyminen on testeissä saatu aikaan myös kuumennetuilla sipuleilla. Rasvaisten liharuokien kanssa nautitut kuumennetut sipulit tasapainottavat rasvojen epäterveellisiä vaikutuksia. Sekä raaka että kuumennettu sipuli alentavat veren sokeria.

Sipuli sisältää antibioottisia aineita, jotka tuhoavat bakteereja kuten salmonella, tuberkuloosi ja eräät kolibakteerit. Samat antibioottiset aineet tekevät sipulista tehokkaan lääkkeen vilustumistauteihin. Lisäksi sipulin eteeriset öljyt ovat terveellisiä keuhkoille. Sipulia ja valkosipulia tutkitaan vilkkaasti niiden mahdollisten syöpää estävien vaikutusten vuoksi. Sipulista eristetty propylisulfidi pystyi testeissä estämään syövän ensivaiheissa tapahtuvia solumutaatioita.

Sipuli sisältää paljon eteerisiä öljyjä, mineraaleja, vitamiineja, sulfideja ja flavonoideja. Elektrobiologisissa tutkimuksissa on todettu, että valko- ja keltasipulissa on mitogeenistä säteilyä, joka kiihottaa solujen kasvua ja piristää kaikkia elintoimintoja.

Kansanparantajat uskovat, että sipuli lisää ruokahalua, parantaa bronchitista, suolikatarria, vilustumistauteja ja kihtiä. Uskotaan, että se vaikuttaa desinfektiivisesti, estää hiusten lähtöä, vahvistaa sydänlihaksia ja maksaa, parantaa tulehduksia, hyönteisten pistoja.

                              *********************************

SITRUUNA:(citros linolum)

Sitruunalla on vaalentava vaikutus, mikäli se saa "kaverikseen" auringonvaloa. Valkoisen hevosen tai valkoisia jouhia/ karvaa saa vaalennettua hieromalla auringonpaisteella sitruunaa ihoon, ei tarvitse huuhdella. Sitruuna,kuten muutkin sitrushedelmät tasaavat elimistössä olevaa ph arvoa ja auttavat mm suolistossa olevaa hiivaa poistumaan.Sitrushedelmät ovat myös erilaisissa virtsatievaivoissa hyvä apu.

Sitruunaa sisältävät hyönteiskarkoitteet vaalentavat usein tummat hevoset kesä auringossa. 
Sisältää paljon resveratrol nimistä antioksidanttia, jonka arvioidaan ehkäisevän syövän syntymistä. Se on myös voimakkaan antibakteerinen ja verta puhdistava. Sitruuna sisältää limone-öljyä, terpinejä, pineenejä, sabineja sekä runsaasti C vitamiinia. Sitruunassa on myös runsaasti flavonoideja kuten, rutin, hesperidin, quercetin ja naringin. Sitruunan uskotaan auttavan flunssaan, infektioihin ja ihon laatua parantavasti. Kuten yleensä hedelmissä ja marjoissa arvokkain osa on kuori, mutta älä käytä sitruunan kuorta, sillä siinä on yleensä säilöntäaineita

                                **************************************

SITRUUNAMELISSA:(Melissa officinalis)

Kasvista käytetään lehdet ja joskus myös sen versot, sen tärkeimpiä vaikutusaineita ovat eteeriset öljyt.

Sisäisesti käytettynä sitruunamelissalla on rauhoittava vaikutus, edistää ruoansulatusta, laukaisee jännitystä ja lihaskouristuksia. Antibakteerinen ja viruksia torjuva vaikutus

Ulkoisesti mm. tulehtuneihin haavoihin ja hyönteisten puremiin. Siitä voidaan valmistaa myös hyönteisiä karkoittava sumute, joskin sitruunamelissan tuoksu on helposti haihtuva.

                                 *****************************************

SITRUUNA VERBENA:( 

                                 ***************************** 

SOIJAPAPU: ( Leguminosae jabaceae )

Soijapavut ovat erittäin ravintoainerikkaita, sisältäen hiilihydraattien lisäksi myös valkuaisaineita enemmän kuin mikään muu kasvi sekä rasvoja ( mm lesitiiniä ), vitamiineja ja mineraaleja. Soijassa on liukenevia kuituja, kaikkia B- ryhmän vitamiineja, E-vitamiinia ja erityisen runsaasti rautaa, kaliumia, kalsiumia, fosforia ja sinkkiä.

Soijassa on kaikki välttämättömät valkuaisaineet, paljon kuituja, ei ollenkaan kolesterolia, mutta välttämättömät monityydyttämättömät rasvahapot, linoli ja linolini. 85 prosenttia soijan rasvoista on tyydyttämättömiä ja jopa puolet niistä on linolihappoa. Soijan valkuaisainepitoisuus n 35 prosenttia on suurempi kuin useimmilla liharuoilla. Soija sisältää antikarsinogeenisia aineita kuten fytosterolit, saponiinit, ja isoflafonoidit (daidzein, genistein). Fytosterolit ehkäisevät kolesterolin imeytymistä.

Isoflavonoidi toimii solussa heikkona estrogeeninä ja suojaa solua vahvoilta estrogeeneiltä, jotka aiheuttavat hormoniperäistä syöpää. Estrogeenit vaikuttavat myös edullisesti erityisesti naisten hormonitoimintaan. Laskee myös veren kolesterolia sisältämiensä Omega3- rasvahappojen ansiosta. Sillä on yleiskuntoa vahvistava vaikutus, estää verisuonten kalkkeutumista ja vahvistaa maksaa. Soijan on myös todettu tasapainottavan veren sokeria, joten se on hyvä diabeetikoille ja ylipainosta kärsiville. Soijatuotteet ovat edullisia vatsalle ja suolistolle kuitupitoisuutensa ansiosta.

Soija on myös hyvä kalsiumin lähde, ei kuitenkaan maidon veroinen. Soijan sisältämä lesitiini pitää rasvaliukoiset A-, E-, D-, ja K- vitamiinit liukoisina. D- vitamiini edistää kalkin imeytymistä soijan lysiinin kanssa.

Soijan valkuaisainesisältö on 35-40 %, rasvasisältö (valtaosa tyydyttämättömiä) 15-20 % ja hiilihydraatteja samoin 15-20 % ( suuri osa hiilihydraateista on kuituja )

Soijaa on saatavana jauhona, jota voi käyttää myslin tapaan jogurteissa ja puuroissa. Soijamaito on hyvä vähäkalorinen maidon korvike. Maitohappokäyneitä soijatuotteita ovat miso, tamari ja tempeh. Tofu on soijajauhosta valmistettua juuston tapaista massaa, jota voidaan käyttää monella tavoin, jopa leipoa. Jos ostat soijapapuja, muista liottaa ja keittää ne ja kaataa liotin- ja keitinvedet pois. USA:n elintarvikevirasto on antanut virallisen luvan käyttää väittämää " soijatuotteet laskevat veren kolesterolia ja vähentävät sydäninfarktin vaaraa".

                                **********************************

SPIRULIINA MIKROLEVÄ: ( Spirulina maxima )

Mikään muu ravintoaine ei sisällä yhtä paljon arvokkaita kasvisvalkuaisia. Sisältää runsaasti vitamiineja, hivenaineita ja GLA:ta. Spiruliinalla on syöpää estäviä vaikutuksia zeaxantinin (kartenoidi) ansiosta. Se laskee veren LDL kolesterolia ja vahvistaa myös immuniteettia. Se sisältää myös runsaasti entsyymejä.

                                ******************************* 

SUOLAHEINÄ:  

Sisältää mm. oksaalihappoa, parkkiaineita, c-vitamiinia. Käytetään lehdet ja versonlatvoja. Lisää virtsaneritystä, ruokahalua ja auttaa ruuansulatusvaivoihin. Myös ulkoisesti voidaan käyttää ihosairauksiin, käytetty aikoinaan suolinkaisten ym. häätöön. Oksaalihappopitoisuutensa vuoksi lyhyt käyttöaika, pienet annos määrät. Liian suuri annos voi aiheuttaa oksaalihappo myrkytyksen!

 SUOPAYRTTI:(Saponaria officinalis)

Suopayrtti on monivuotinen, pysty kasvi. Sillä on lähellä maan pintaa juurakkomaisesti kasvava maavarsi, johon kehittyy ilmaversoja. Maavarren avulla suopayrtti leviää helposti alkuperäisen kasvupaikkansa ympäristöön. Suopayrtin viljelyä alettiin edistää Suomessa hyödyn aikakaudella 1700-luvulla. Tällöin siitä valmistettiin pesuainetta ja käytettiin lääkkeenä mm. maksatautiin ja yskään. Nykyään suopayrttiä kasvatetaan koristekasviksi. Sitä voi tavata viljelyjäänteenä puutarhanurmikoilla ja karkulaisena tienvarsiniityillä ja kaatopaikoilla.

Vaikkakin useilla kasveilla on lajinimenä officinalis, ei niitä silti enää aina käytetä lääketieteessä, vaan nimi on peräisin entisestä käytöstä. Näin on suopayrtinkin laita. Ennen käytettiin sen juurakkoa, Radix saponariae, ysköksiä poistavana aineena senegajuurta korvaamassa dekoktina 10—15:200 sekä lisäksi ulostusaineena, sapen- ja virtsaneritystä kiihottavana aineena, sekä edelleen pitkällisissä ihottumissa ja pitkällisessä reumatismissa. Olosuhteitten pakosta oli suopayrtti esim. vielä maailmansodan aikana mm. Saksassa arvokkaana rohdoksena. Kun saponinit kuohuvat voimakkaasti vedessä, on suopayrttiä käytetty tahrojen poistamiseen, esim. rasvan poistamiseen villasta ja silkistä, ja myös petollisena lisänä limonadeissa, jotta ne kuohuisivat paremmin. (Cantell ym. 1936)

Suopayrtti Shampoo-resepti herkälle iholle/turkille.
Juuret kuivataan pieninä paloina. Yksi kourallinen 1 dl vettä kohti, keitetään muutama minuutti. Kun tämä keitos haalistunut, peset turkki - ilman muita saippuoita. Ei aiheuta allergioita.

...................................................................................................................................

T)

TAATELI:

Ravintorikas hedelmä. Sisältää a- ja b- vitamiinia, rautaa, kaliumia, magnesiumia. Myös muita kivennäis ja hivenaineita. Proteiini pitoinen.

Hunajainen ja makea esim. kiitospalana.

TAIKAPÄHKINÄ: (Hamamelis virginiana)

TAKIAINEN: 

TATTARI: 

TILLI:(Anethum graveolens)

Tilliä käytetään rohdoksena mm. ruokahalun ja ruoansulatuksen parantaminen sekä vatsan rauhoittaminen. Myös kiiman vahvistamiseen, karvan laadun parantamiseen. Sillä on nesteeneritystä lisäävä vaikutus (virtsa/maito)

Uloisesti paiseihen ja haavojen kuivattamiseen sekä tulehdusten ehkäisyyn

TIMJAMI: (Thymus vulgaris),

Timjamin haihtuva öljy sisältämät tärkeimmät yhdisteet ovat karvakroli ja erityisesti tymoli, jotka ovat antiseptisia aineita vaikuttaen mm. sieniin ja antibiooteillekin vastustuskykyisiin bakteereihin. Kukkivasta versosta (herba thymi vulgaris) tehtyä teetä käytetään hinkuyskän, keuhkoputkentulehduksen ja kurkunpääntulehduksen lääkkeenä. Timjamimehua on käytetty yskänlääkkeenä. Höyryhengitettynä kasvi vaikuttaa hengitysteitä avaavasti. Timjamilla on myös ruuansulatuskanavan kouristuksia laukaiseva vaikutus, joka johtuu eteerisen öljyn lisäksi kasvin flavonoideista. Ulkoisesti kasvilla voidaan hoitaa mm. haavoja ja ihon tulehduksia sekä kutisevaa ihoa. Tymolia käytetään eristettynä suuvesissä ja hammastahnoissa.

Annostus:n.15g kuivattuna vrk.

Timjami on huulikukkaiskasveihin (Lamiaceae) kuuluva, keskiajalta lähtien yrttinä ja lääkkeenä tunnettu ja käytetty puolipensas. Timjami kasvaa villinä Välimeren ympäristössä. Suomessa se on avomaanviljelyssä yleensä yksivuotinen. Kasvin latinankielinen suvun nimi thymus viittaa rohkeuteen ja voimaan. Myös tuoksuvaa uhria tarkoittava kreikan sana thymon liitetään joskus kasviin.
Timjamilajeja ja -lajikkeita on useita satoja, joista suurin osa on kotoisin Euroopasta tai Aasiasta. Yleensä timjami on pieni varpu tai rönsyilevä, matoksi leviävä, monivuotinen, tuoksuva kasvi, jolla on pieniä vastakkaisia lehtiä, ja jolle paras kasvupaikka on kuiva, kalkkirikas, hiekkainen ja aurinkoinen. Eri timjamilajit voivat maistua hyvin erilaiselle, samalla tavalla kuin minttulajeissa ja meiramilajeissa on makueroja.
Ruoanlaittoon timjami sopii erinomaisesti, sillä sen maku ei juurikaan häviä kuumennettaessa. Timjami sopii kaikkiin ruokiin ja erityisesti viinipohjaisiin patoihin ja kastikkeisiin. Sitä voi käyttää myös yrttiteessä ja esimerkiksi juuston marinoinnissa. Timjamin pienet kukat sopivat salaatteihin ja ruuan koristeluun.
Timjami sisältää runsaasti haihtuvia öljyjä ja aromeja, joista pääainesosana on tymoli (50-60%). Desinfioivana ja limaa irrottavana rohdoskasvina timjamia käytetään kurkunpään ja hengitystieoireiden hoidossa, mutta myös ruoansulatusvaivojen sekä haavojen ja tulehdusten hoidossa. Lisäksi sitä käytetään aromiaineena yrttilikööreissä ja hajusteena monissa kosmetiikkatuotteissa.
Timjamin lähisukulainen kangasajuruoho (Thymus serpyllum) kasvaa yleisesti luonnonvaraisena Etelä-Suomen kuivilla, hiekkaisilla kangasmailla.


Timjamisiirappia:
5 dl kiehuvaa vettä
30 g kuivattua timjamia
2 dl hunajaa
Kaada vesi timjamin päälle, anna hautua kunnes neste on jäähtynyt. Siivilöi, lisää hunajaa. Sekoita kunnes hunaja on täysin sulanut nesteeseen.
Ruokalusikallinen tai pari päivässä auttaa terävään yskään ja kurkkukipuun.
Jotkut parhaimmista ja turvallisimmista apteekin yskänlääkkeistä eivät olekaan muuta kun timjamia sokeriliemessä...
Timjamin haihtuva öljy sisältämät tärkeimmät yhdisteet ovat karvakroli ja erityisesti tymoli, jotka ovat antiseptisia aineita vaikuttaen mm. sieniin ja antibiooteillekin vastustuskykyisiin bakteereihin. Kukkivasta versosta (herba thymi vulgaris) tehtyä teetä käytetään hinkuyskän, keuhkoputkentulehduksen ja kurkunpääntulehduksen lääkkeenä. Timjamimehua on perinteisesti käytetty pienten lasten yskänlääkkeenä. Höyryhengitettynä kasvi vaikuttaa hengitysteitä avaavasti. Timjamilla on myös ruuansulatuskanavan kouristuksia laukaiseva vaikutus, joka johtuu eteerisen öljyn lisäksi kasvin flavonoideista. Ulkoisesti kasvilla voidaan hoitaa mm. haavoja ja ihon tulehduksia sekä kutisevaa ihoa.Tymolia käytetään eristettynä suuvesissä ja hammastahnoissa.


Ravintoarvot / 100 g
Ravintotekijä Pitoisuus Yksikkö Menetelmä Tietolähde Viite

Perusravintoaineet
energia laskennallinen 887 (212)kJ (kcal) summattu osatekijöistäKTL:n tuottama
hiilihydraatti imeytyvä 26.9g *mat elintarvikekoostumustaulukko 425
rasva 7.4g mat elintarvikekoostumustaulukko 191
proteiini 9.1g mat elintarvikekoostumustaulukko 148
alkoholi 0g johdettuKTL:n tuottama

Hiilihydraattifraktiot
orgaaniset hapot <0.1gj johdettu samankaltaisesta elintarvikkeesta KTL:n tuottama
sokerit 1.7g mat elintarvikekoostumustaulukko 505
laktoosi 0g loogisesti arvioitu KTL:n tuottama
kuitu, kokonais- 37.0g mat elintarvikekoostumustaulukko 425

Rasva
kolesteroli (GC) 0mg mat elintarvikekoostumustaulukko 425

Kivennäis- ja hivenaineet
seleeni 4.6µg mat elintarvikekoostumustaulukko 505

Vitamiinit
A-vitamiini RAE 189.3µg summattu osatekijöistä KTL:n tuottama
E-vitamiini alfatokoferoli 7.5mg summattu osatekijöistä KTL:n tuottama
K-vitamiini 1714.50µg mat elintarvikekoostumustaulukko 505
karotenoidit 3159.0µg summattu osatekijöistä KTL:n tuottama

VAROITUS: Älä käytä laimentamatonta Timjamiöljyä (eteeristä öljyä). Se on myrkyllistä eikä sitä saa käyttää sisäisesti.
Timjami sopii hevoselle hyvin hengitysteiden hoitoon. Sitä voidaan käyttää myös huuhteluvesiin ja erilaisten ihonhoitoaineiden raaka-aineeksi.
Sillä kutisevaa iho rauhoittava ominaisuus, sekä sieni-infektioita vähentävä ominaisuus.

                                       **************************

TIMOTEI:

                           ***************************************

TOMAATTI: ( Lycopersicon esculentum )

Tomaatti sisältää lycopene nimistä kartenoidia, jonka on eläinkokeissa todettu estävän syövän syntymistä. Tomaatissa on runsaasti muita kartenoideja, joiden uskotaan ehkäisevän keuhkosyöpää. Siinä on myös antioksidanttisesti vaikuttavaa hivenainetta, seleeniä. Yksi tomaatti antaa 20 % A- vitamiinin päivätarpeestamme ja 40 % C vitamiini tarpeestamme(ihmisillä). Tomaatti ei sisällä nitraatteja eikä rasvoja, mutta kylläkin runsaasti kuituja.

Italialaisen tutkimuksen mukaan vähintään seitsemän tomaattia viikossa nauttivalla testiryhmällä oli 60 % alhaisempi syöpäsairastuvuus kuin ryhmällä, joka nautti vain kaksi tomaattia viikossa. Samanlaisia tuloksia on saatu USA:ssa esim. Hawajilla. Uusimman amerikkalaisen tutkimuksen mukaan tomaatti vähentää myös sydäninfarktiriskiä kymmenillä prosenteilla. Erään tutkimuksen mukaan lycopini nosti selvästi vanhusten yleiskuntoa. Hevosten ravintoon sopii hyvin kuivattu tomaattijauhe.

                                    ******************************

TUIJA:

                                        ***********************

TYRNI: (Hippophae rhamnoides)  

Tyrnimarja on äärimmäisen vitamiinirikas. Siinä esiintyy D-vitamiinia lukuun ottamatta kaikkia vitamiineja ja monia, kuten C- ja E-vitamiineja, sekä betakarotiinia erittäin suurina pitoisuuksina. Tyrnilääkkeitä on valmistettu paitsi marjoista, myös puun lehdistä, kuorista ja juurista. Lisäksi tyrnin siemenet ja hedelmäliha sisältävät monityydyttämättömiä rasvahappoja, joilla on suotuisia terveysvaikutuksia kuten tulehdusten parantaminen, kolesterolin alentaminen jne.

Tyrni sisältää runsaasti erittäin tehokasta antioksidanttia, superoxide dismutase entsyymiä. Se tuhoaa yleisintä vapaa radikaalia, superoxidia, joka aiheuttaa tulehduksia ja syöpää. Superokside vahingoittaa sydänlihasta, munuaisia, suolistoa ja haimaa. SOD-entsyymi on tuhoutunut kuumennetusta mehusta, jota tyypillisesti myydään pullotettuna.

Tyrnin sisältämien vitamiinien ja aineyhdisteiden uskotaan vaikuttavan suotuisasti seuraavissa vaivoissa ja taudeissa: Sydän- ja verisuonitaudit (tutkimus, Xiau, Liu, Mironov 1980,1985,1991)

Eri syöpälajit (tutkimus, Halliwell 1997 )
Haavat ja tulehdukset ( Lebedeva 1989, Jiang 1989, Fu 1993)
Ruoansulatuksen taudit ja vatsahaava
Maksan toiminta ja myrkytystaudit
Ihosairaudet ( ihon ja hiusten hoito ) ja kaljuuntuminen (Xiao 1980,Liu 1985, Mironov 1991 )
Vilustumis- ja heikon yleiskunnon taudit ( vastustuskyvyn lisääminen) ( Xiao, Liu, Mironov )
Kevät- ym. väsymystilat
Kihti ja reumatismi ( fibromyalgia ) ( tyrnin lehdet )
Palohaavat ja paleltumat
Limakalvojen vahvistaminen
Vaihdevuosiongelmat
Makuuhaavat ( Qingping 1999 )
sydän- ja verisuonitaudit (Yang&Kallio 2002)

Suuren E-vitamiini ja flavonoidipitoisuuden ansiosta tyrni tukee immuunijärjestelmää ja estää solujen hapettumista. Tyrnimarja tuleekin mieluummin ymmärtää immuunijärjestelmämme vahvistajaksi kuin suoranaiseksi lääkkeeksi .

Vapaat radikaalit vahingoittavat jatkuvasti solujamme. Vahingoittuneista soluista saattaa kehittyä syöpäsoluja. Normaalisti kuitenkin immuunijärjestelmämme havaitsee poikkeavat solut ja tuhoaa ne . Tämän vuoksi on tärkeää nauttia ravintoaineita, jotka tukevat immuunijärjestelmämme toimintaa.

Tyrniöljyt ovat erittäin suotuisia rasva-aineenvaihdunnalle ja ehkäisevät ihon solujen ennenaikaista ikääntymistä. Ne myös alentavat veren kolesterolitasoa ja auttavat pitämään verisuonien seinämät kimmoisina ja siten alentavat verenpainetta. Tyrni sisältää myös arvokkaita linoli- ( muuntuu GLA:ksi ) ja alfalinolenihappoja, jota nykyihmisen ravinnossa on liian vähän. Lisäksi tyrnimarja sisältää koliinia, joka estää rasvan varastoitumista kudoksiin.

Monityydyttämättömien rasvahappojen tiedetään vaikuttavan sydän- ja verisuonitauteja ehkäisevästi (alentamalla veren kolesterolia) ja immuniteettia parantavasti. Tyrnin öljyt vaikuttavat suotuisasti limakalvojen rakenteeseen. Näin virusten pääsy vereen estyy.

Eläinkokeissa tyrniöljyn on havaittu myös vahvistavan maksan toimintaa suojaamalla maksasolujen solukalvoa myrkyiltä ja siten auttavan myrkytystilojen hoidossa.

Venäjällä on havaittu tyrniöljyn kyky estää kosmista säteilyä. Siellä tyrniä käytetään korjaamaan säteilyn aiheuttamia vaurioita maksalle ja sydämelle. Myös tyrniöljyn tiedetään suojaavan auringon ultraviolettisäteilyltä. Tämä on myös tieteellisesti varmistettu ja todettu sen johtuvan beetakaroteenista. Samoin on tyrnin kuoriuutetta käytetty syövän hoitoon ja marjoista uutettua öljyä syövän sädehoidon aiheuttamien vaurioiden hoitoon varsinkin vatsa- ja suolistosyöpien jälkihoitona. Siperiassa on tyrnin lehtiä käytetty reumatismin ja kihdin lääkitykseen.
Tyrnimarja sisältää:

B1-vitamiinia (Tiamiini), joka toimii hiilihydraattien hajottajana ja vaikuttaa hermojärjestelmään ja verenkiertoon

B2-vitamiinia (Riboflaviini), on tärkeä iholle, silmille, kynsille, hermostolle ja sikiön kehittymiselle

B3-vitamiinia (Niasiini),joka on välttämätön hormonitoiminnoissa, mutta tukee myös aivojen ja hermojen toimintaa

B5-vitamiinia (Pantoteiini), joka on tärkeä kasvulle, hermostolle sekä hormoni- ja kolesterolitasapainolle

B6-vitamiinia (Pyridoksiini), joka toimii ravinnon hajottamisen lisäksi vasta-aineiden ja veren valkosolujen tuotannossa

B12-vitamiinia (Syanokobalamiini), joka on tärkeä DNA:n sekä hermo- ja punaisten verisolujen rakenteessa

Betakaroteenia ja kartenoideja, jotka ovat tehokkaita antioksidantteja ja suojelevat erityisesti keuhkoja ja vatsaa. Lisäksi ne ovat tärkeitä ihon ja hiusten terveydelle

Biotiinia, joka vaikuttaa aineenvaihduntatoimintoihin sekä hiusten ja ihon kuntoon.

C-vitamiinia, joka on antioksidantti ja lisää vastustuskykyämme, neutraloi myrkkyjä, antaa suojaa ultraviolettisäteilyä vastaan ja korjaa solujamme.

E-vitamiinia, joka on yksi voimakkaimmista antioksidanteista, tyrnimarja sisältää eniten kaikista marjoista. Paitsi antioksidanttisesti. E-vitamiini vaikuttaa myös immuniteettia kohottavasti ja sydän- ja verisuonitauteja ehkäisevästi.

Flavonoideja, jotka toimivat antioksidanttisesti ja immuniteettia lisäävästi ja samalla myös tukevat tehokkaasti C- ja E-vitamiinien imeytymistä.

Foolihappoa. Ehkäisee sydän- ja verisuonitauteja sekä ehkä myös syöpää. Vaikuttaa solujen DNA muodostukseen.

Kuituja, jotka myös ehkäisevät sydän- ja verisuonitauteja.

K-vitamiinia Vaikuttaa nykytiedon mukaan veren hyytymiseen ja syöpäsairauksia estävästi.

Kumariineja ja oksikumariineja, jotka voivat ehkäistä tulehduksia ja kouristuksia ja vahvistavat hiussuonia. Kumariinien samoin kuin kuoriosassa olevan hippofeiinin uskotaan ( Toivo Rautavaara ) ehkäisevän syöpäkasvainten kehittymistä.

Kivennäis- ja hivenaineita, kuten: kalium, kalsium, magnesium, mangaani, natrium ja sinkki.

                                        *************************

...................................................................................................................................

U)

UNIKKO: (Papaver rhoeas)

UKONTULIKUKKA:(Verbascum thapsus) 

Kasvista käytetään kukat, mutta myös lehdet ovat käyttökelpoisia, sen vaikuttavia aineita ovat erilaiset lima-aineet

Erilaisten särkytilojen käyttöön, poistaa nestettä, irrottaa limaa, vahvistaa kudosta, rauhoittava ja puuduttava vaikutus

...................................................................................................................................

V)

VADELMA: (Rubus idaeus)               

Sisältää mm. flavonoideja, c-vit., meripihkahappoa, maitohappoa ja pektiiniä. Lisää maidon eritystä, reumaattisissa kivuissa lehtien syöttö hyväksi havaittu. Hyvä myös huuhteluvedessä jalkoja pestäessä kura-aikoina.

Annostus n. 20-30g vrk

                           *********************************

VALERIANA:  (Valeriana officinalis )

Rohtovirmajuuri on eteläinen rantojen, puronvarsien ja kosteiden niittyjen monivuotinen kasvi, joka on yleistynyt ihmisen toiminnan tuloksena. Se kasvaa yleisenä vielä Satakunnan ja Etelä-Hämeen korkeudella. Rohtovirmajuuri muistuttaa putkikasveja ja voi niiden tapaan kasvaa lähes ihmisen pituiseksi. Kukinto on muodoltaan viuhko, ja keskikesällä aukeavat kukat ovat väriltään vaaleanpunaiset tai valkoiset. Kukinnon suppilomaisten kukkien ja myöhemmin lenninhaivenellisten siementen perusteella rohtovirmajuuren erottaa helposti putkikasveista. Virmajuurella on hyvin tyypillinen tuoksu, joka johtuu sen sisältämästä isovaleriaanahaposta. Tuoksu muistuttaa jalkahien hajua (samaa yhdistettä on myös jalkahiessä), mutta kollikissojen mielestä haju on lumoava. Se saa kissat piehtaroimaan valeriaanakasvustossa kiimamaisessa hurmoksessa.

Valerianan tieteellinen sukunimi tulee ilmeisesti latinan kielen verbistä valeo, taivutettuna valere. Se tarkoittaa voimakkaana ja terveenä olemista. Suomalainen nimi virmajuuri johtunee kasvin käyttötarkoituksesta: sillä on hoidettu epilepsiaa eli kaatumatautia eli virmaa.

rauhoittavana rohtonaRohtovirmajuuren juurakko sisältää terpeeneihin kuuluvia valepotriaatti-yhdisteitä, joista osa vaikuttaa rauhoittavasti ja osa mielialaa parantavasti. Myös joillakin haihtuvan öljyn sisältämillä aineilla on rentouttava vaikutus. Suurempina annoksina valeriaana vaimentaa keskushermoston toimintaa ja alentaa verenpainetta. Kaikkia kasvin sisältämiä rauhoittavia ainesosia ja vaikutusmekanismeja ei kuitenkaan tunneta. Valepotriaatit ja myös valereenihappo vaikuttavat kouristuksia laukaisevasti. Uusimpien tutkimusten mukaan rohtovirmajuuren valepotriaatteihin kuuluvat valtraatti-yhdisteet estävät mm. syöpäkasvainten kasvua.

Valeriaanasta voi valmistaa teetä liottamalla juuria muutaman tunnin vedessä tai tekemällä niistä lämmintä haudetta. Sopiva annos rauhoittavaksi rohdoksi on 15 g kuivattua juurta litraan vettä; suoliston kouristuksiin yrttiä voi käyttää kaksinkertaisen määrän. Rohdosta nautitaan kupillinen kolme kertaa päivässä; lapsille annos on puolet pienempi. Valeriaanasta tehty alkoholiuutos eli tinktuura kuuluu monien maiden farmakopeoihin, ja sitä käytetään ainesosana lääkevalmisteissa. Suomessa sitä saa myydä sellaisenaan vain lääkemääräyksellä apteekista. Kasvin sisältämät vaikuttavat aineet hajoavat nopeasti säilytyksen ja rohdosten valmistuksen aikana.

Valeriaanaa ei ole syytä käyttää suurina annoksina jatkuvasti, sillä se saattaa aiheuttaa mm. ruuansulatusvaivoja. Doping aine!!muista siis varoaika!!

                                 *********************************

VALKOAPILA:

Apilat kuuluvat hernekasveihin, joiden juurissa on ilmakehän typpeä hyödyntäviä juurinystyräbakteereja. Apilat lisäävät maaperän typpivaroja, joten ne ovat hyviä esikasveja typpeä runsaasti tarvitseville pelto- ja puutarhakasveille.

Valkoapilan lehdissä on runsaasti C-vitamiinia (140-180 mg) ja valkuaisaineita (yli 20% kuivapainosta). Nuoria lehtiä voi käyttää salaateissa, keitoissa ja muhennoksissa. Valkoapilan pääjuurta on käytetty maittavana mutta sitkeänä juureksena. Sillä voi herkutella intiaanien reseptin mukaan: juuret keitetään höyryssä ja syödään sormin voisulaan kastettuna. Tuoreista ja kuivatuista valkoapilan kukista saadaan miedonmakuista teetä, jota voi täydentää vahvemman makuisilla yrteillä. Puna-apilan tapaan valkoapilan kukkia ja lehtiä on käytetty hätäravintona leivän jatkeena.

Valkoapilan kukista tehtyä teetä on käytetty virtsaneritystä lisäävän vaikutuksensa takia rohdoksena reumaan ja kihtiin. Valkoapilateetä on pidetty myös kehoa vahvistavana ja yleiskuntoa kohentavana.

                                          *************************

VALKOLATVA:

                                         **************************

VALKOSIPULI: (ALLIUM SATIVUM),

Valkosipulilla on useita erilaisia vaikutuksia. Se on mm. antibioottinen, antihistamiininen ja antiparasiittinen. Toimii myös yskänlääkkeenä. Alentaa verenpainetta ja kolesterolia. Toimii hyönteiskärkoitteena niin ulkoisesti kuin sisäisesti käytettynä. Käytetään paljon hevosilla ennaltaehkäisyyn erilaisten bakteerikasvujen osalta, mutta hoidetaan myös jo olevia kroonisia vaivoja kuten hengitystieoireita, suolisto-oireita, iho-oireita ja luusto-oireita ym.

Valkosipuli sisältää noin prosentin verran rikkipitoista aminohappoa, alliinia. Se hajoaa allinaasi-entsyymin vaikutuksesta allisiiniksi, jolla on kyky estää bakteereiden, hiivojen, sienten ja myös virusten kasvua. Joissakin tutkimuksissa sen on todettu estävän myös kasvainten kasvua. Ilman hapen vaikutuksesta allisiini muuttuu sulfidi-yhdisteiksi, jotka aikaansaavat valkosipulin tunnusomaisen hajun. Eräät valkosipulin sisältämät ainesosat, mm. tioallyylisulfidit, ehkäisevät fibriinien muodostumista veressä ja hidastavat siten veren hyytymistä. Tästä syystä valkosipulilla on verisuonten tukkeutumista estävä vaikutus. Valkosipuli laskee myös veren kolesteroli- ja rasva-ainepitoisuutta ja ehkäisee verisuonten kovettumista. Se laajentaa verisuonia, mikä vaikuttaa alentavasti verenpaineeseen. Lisäksi valkosipuli edistää sapen eritystä, lievittää ilmavaivoja ja estää mahan käymistä. Sitä käytetäänkin ilmavaivojen ja suolitulehdusten hoitoon.

Rohtona käytetään tuoretta tai kuivattua sipulia. Vanhojen ohjeiden mukaan alkoholiin uutettu valkosipuli on kaikkein tehokkainta. Ulkoisesti valkosipulimehuun kostutetulla pumpulilla voidaan hoitaa haavoja ja sienitauteja mm. ihosientä. Korvakäytävän eteen pantu valkosipulimehuun kastettu pumpulituppo lievittää korvasärkyä, ja sieraimissa sillä on nuhaa parantava vaikutus. Samalla tapaa voi käyttää sideharsoon käärittyä valkosipulimurskaa tai kokonaisia kuorittuja valkosipulin kynsiä. On kuitenkin muistettava öljytä iho hyvin, ennen kuin se joutuu kosketuksiin valkosipulin kanssa. Myös öljyyn uutettua valkosipulia käytetään korvasärkyjen hoitoon. Uutoksen voi tehdä suhteella 1/3 murskattua valkosipulia ja 2/3 kylmäpuristettua oliiviöljyä. Seoksen annetaan vetäytyä muutaman tunnin ajan välillä ravistellen. Öljyyn kostutetuilla siteillä voi hoitaa myös esim. säärihaavoja.

Annostus n.6-8 murskattua/ tuoretta sipulia vrk tai 15-35g/vrk kuivattuna

Varoitukset

Ulkoisesti käytettynä valkosipuli voi ärsyttää herkkää ihoa.

                                            *********************** 

VEHNÄ: ( Triticum vulgare )

On erittäin E- vitamiinipitoinen ja sisältää hyviä rasvahappoja ja mikä tärkeintä, seleeniä, jota nykyihminen ei saa riittävästi. Uskotaan, että se auttaa huonosta ihosta kärsiviä, oikoo ryppyjä ja auttaa ehkäisemään sydän- ja verisuonitauteja.

Vehnän idut: Jyvissä on runsaasti kivennäisaineita erityisesti kalsiumia, fosforia, magnesiumia, sinkkiä, seleeniä ja rautaa Ne sisältävät erityisesti A-, B- ja E vitamiineja. Niissä on runsaasti tyydyttämättömiä, välttämättömiä rasvahappoja ja lesitiiniä. Monet tärkeät B- vitamiinit eivät imeydy kunnolla ilman fosforia, joka myös on aivojen toiminnalle välttämätön.

Jyvät sisältävät B-ryhmän vitamiineja kuten B1, B2, B3, B5 ja B6 vitamiineja ja foolihappoa, jotka ovat tärkeitä hermostolle, ruuansulatukselle, sydämelle iholle jne.

E vitamiinin sydämen toimintoja parantava vaikutus perustuu sen solujen hapensaannin edistämiseen. Se hapettaa kudoksia ja laajentaa verisuonia.
Jyvissä on runsaasti lesitiiniä ja tyydyttämättömiä rasvahappoja. Lesitiini estää kolesterolia kasaantumasta ja kiinnittymästä verisuonten seinämiin. Tyydyttämättömät rasvahapot taas ovat ruokavalion aivan elintärkeä osa. Niiden puute aiheuttaa ihottumaa, ihon kuivumista, hiustenlähtöä, munuaissairauksia, eturauhasen toimintahäiriöitä jne
Viimeaikaisissa tutkimuksissa on havaittu täysjyvävehnän sisältävän antibioottista pasifariinia, joka luultavasti ehkäisee tehokkaasti virus- ja bakteeriperäisiä tauteja.

                                        ********************************

VENÄJÄNJUURI: 

                                       ********************************

VERIJUURI: (potentilla erecta)

Lähes koko Suomessa yleinen hanhikkikasvi. Rannikolla ja Pohjois-Suomessa harvinaisempi.

Kasvista rohdokseksi käytetään juuret/ juurakko. Kuivuessaan kasvin juuret muuttuvat punaisiksi ja siitä kansan suussa kulkeutunut nimi verijuuri juontaa alkunsa. Kasvin muita nimiä ovat Rätvänä, Mukulajuuri ja punajuuri.

Juuret sisältävät paljon parkkiaineita jota voi olla jopa yli 30%. Kasvi sisältää myös kivennäisaineita, hartsia, vitamiineja ja orgaanisia happoja

Hevosille kasvia eniten käytetään löysä ulosteisuuteen sekä sen kaltaisiin vatsa/suolisto-oireisiin. Sillä on verenvuotoa tyrehdyttävä ominaisuus, joten sopii tulehtuneille, haavaisille mahahaava potilaille. Soveltuu samojen vaikutteiden vuoksi myös tammoille mm synnytysvuotojen hoitoon sekä sisäisten verenvuotojen tukihoitoon.

Kasvi sopii haudukkeena ja hoitovetenä myös ulkoiseen käyttöön mm. märkiviin ja tulehtuneisiin haavoihin, ihottumiin ym.

Annostus: juuria n.10-15g/vrk

                                         ***************************************

VOIKUKKA:(Taraxacum officinale)

Sisältää mm. flavonoideja, fruktoosia, hartsia, inuliinia, a-, b-, c-, ja d-vitamiineja, kalsiumia, fosforia, kaliumia ja fenolihappoa. Kasvin maitiaisneste soveltuu ihon erilaisten nyppyjen kuivattamiseen, syylien poistoon, haavojen parantamiseen, riviin/ kurarupeen. Puhdistava kasvi, kutinan ym. iho-ongelmien hoitoon. Happamuutensa ansiosta soveltuu myös ruokahalun herättäjäksi.

Annostus n 30g vrk, tai 4-5 tuoretta juurta vrk, tai 20g kuivia juuria vrk

 http://www.luomu.fi/tietoverkko/wp-content/uploads/2012/02/Galambosi_B_Voikukka_1_kehys.pdf

                                 *******************************

VUORENKILPI:(Bergenia crassifolia)

Vuorenkilpi on kasvina  enimmäkseen Suomessa tunnettu puutarhan koristekasvina.Sen fermentoituneet lehdet vaikuttaa adaptogeenisesti hevosen kehoon.Se tehostaa hapenottokykyä sekä rasvojen käyttöä energian lähteenä.Käytetään mm fyysisen suorituskyvyn parantamiseen.Vihreät ja kuivatut lehdet sisältävät arbutiinia,joka on hyväksi iholle ja sen hoitoon.Vuorenkilpeä on käytetty ja käytetään edelleen rohtona Itä-Euroopan maissa.Venäjällä ja Mongoliassa hyvin runsaasti käytetty hevosrohto.Voidaan käyttää talven yli vanhentuneitakin lehtiä.ne ovat luonnossa valmiiksi silloin fermentoituneet.Muista vain tarkistaa,ettei ole loisia tms eliöitä.

                                 **************************** 

 VÄINÖNPUTKI: (Angelica archangelica)

Väinönputki on ollut saamelaisten kombo-maidon alkuperäinen ainesosa. Aikaisin keväällä kasvi on miedoimmillaan. Nuoria, kuorittuja sokeri- tai hunajaliemessä keitettyjä varsia pidetään erittäin tehokkaana vatsaa vahvistavana ruokana. Niitä voi käyttää myös erilaisiin leipiin.

Jo 1600-luvulta lähtien väinönputkea on käytetty likööriteollisuudessa. Ranskalaisten Benediktine- ja Chartreuse-munkkiliköörien tärkeimpiin aineksiin kuuluu väinönputki eli "enkeliyrtti". Väinönputken juurista on tehty myös teetä ja paloviinaa. Nykyisin väinönputken juurista tislattua angelika-öljyä käytetään mausteena alkoholi- ja makeisteollisuudessa.

Ennen väinönputkea käytettiin yleisesti rohtokasvina. Sen uskottiin mm. ehkäisevän tarttuvia tauteja, kun juuria pureskeltiin markkina- ja kirkkomatkoilla. Juurakosta valmistettua keitettä käytettiin vatsa- ja keuhkorohtona. Myös Keski-Euroopassa väinönputkea viljeltiin 1300-luvulla lääkekäyttöön luostareissa. Suomessa väinönputken juuri kuului apteekkien rohdoksiin 1800-luvun loppuun asti. Juurten lisäksi käytetään rohdoksena hedelmiä, joissa on kasvinosista eniten eteeristä öljyä. Eteerisen öljyn sisältämät terpeenihiilivety-yhdisteet (alfa-pineeni, ß-fellandreeni, sabineeni) edistävät ruuansulatusta ja ehkäisevät ilmavaivoja. Kumariiniyhdisteet (ksantoksiini ja imperatoriini) vaikuttavat kouristuksia laukaisevasti ja diureettisesti. Väinönputkea käytetään myös keuhkoputkentulehdusten ja keuhkokatarrin hoidossa.

HUOM!

Väinönputken sisältämät furokumariiniyhdisteet voivat aiheuttaa ihottumaa ja rakkuloita herkkäihoisille varsinkin auringonvalossa. Suuret annokset väinönputkea voivat kiihottaa keskushermostoa

...................................................................................................................................

X)

...................................................................................................................................

Y)

...................................................................................................................................

Z)

...................................................................................................................................

Å)

.................................................................................................................................  

Ä)

.................................................................................................................................

Ö)